Kolme nätisti yhteensointuvaa turkoosia odotti kuin tarjottimella lakkaajaa syntipurkissani.
Aloitin OPIn Mustang-kokoelman The Sky’s My Limitillä lakaten sitä yhden kerroksen kullekin kynnelle. Sen jälkeen levitin nimettömään ja keskisormeen kaksi lisäkerrosta ja annoin kuivua.

Muille kynsille laitoin kaksi kerrosta Glam Polishin High Priestessiä. En ollut ihan varma sen peittävyydestä, tuntui turvallisemmalta lakata alle kerros OPIa. Kumpikin lakka oli laadullisesti moitteettomia – tosin tätä kirjoittaessani en vielä tiedä, värjäsivätkö ne kynsiä, joten ylläreitä voi olla tulossa. HP vaati toisenkin päällyslakkakerroksen tullakseen siloiseksi pinnaltaa mutta olin varautunut siihen.

Tähän asti kaikki oli oikein hyvin ja tyytyväinen hyrinä säesti toimiani.
Päätin leimata aksenttikynnet. Laataksi valitsin meriaiheisen MoYoun Sailor Collection 05:n lakkojen sävyjen vuoksi ja leimauslakaksi Colors by Llarowen Young Turksin, joka saapuikin ennen joulua vastoin aiempia epäilyjäni. Se leimasi oikein hyvin mutta ihan loppuun asti en ollut hommaa miettinyt, sillä turkoosi leimaus ei kauhean hyvin erotu turkoosin, kimaltavan lakan päältä. Pöhpah. Hetken kuumeinen mietintä ja lätkin päälle saman leiman ILNP:n Comforterilla, jossa tosin holoefekti on niin vähäeleinen, että ei se oikein leimauksessa erotu. Mutta pääasia, että sain kynnet siihen kuosiin, että pystyin olemaan niiden kanssa.

Monia ehkä kiinnostaa TSML:n ja Zoya Charlan ero, joten otin vertailukuvan tikuista. Etsin vimmalla Charlan tikkua mutta se oli minulla vihreiden joukossa kun taas The Sky’s My Limit menee kyllä sinisten viuhkaan. On niissä eroa, kamerani värinerottelukyky ei vaan ole ihan huippuluokkaa mutta ehkä netistä löytyy parempia kuvia.

Etusormeen laitoin vielä pari erisävyistä turkoosia niittiä ja siinäpä se sitten. Kivat tuli vaikka lähellä oli:)

Ps. TSML värjäsi ihan aavistuksen mutta olin varautunut paljon pahempaan.