Elämäntaparemontin edistyminen

Hupsista, edellisestä elämäntaparemonttipäivityksestä on melkein 3kk aikaa. Toisaalta projekti on edennyt sen verran verkkaisesti, ettei kuukauden aikana tapahdu kauheasti mitään ja vaikka mieli halajaa tuloksia NYT ja mieluiten HETI, niin yritän muistuttaa itselleni, etten ole millään ihmedieetillä vaan kyse on elämäntapamuutoksesta.

Takapakkia, jos sellaiseksi lasketaan vaa’an junnaaminen paikallaan tai jopa hetkellinen painonnousu, on tullut kesän aikana. Olen tarkoituksella vältellyt vaakaa kun tiedän syöneeni päin helvettiä ja käynyt siellä vain silloin, kun olen taas pysytellyt ruodussa. Vaikka tiedän, että erilaiset vaiheet kuuluvat painonpudotukseen ja ihan vapaaehtoisesti mä olen sitä pitsaa pupeltanut, en oikein kestä vaa’an ”huonoja uutisia” ja ne saavat mut helposti mässyttämään entistä innokkaammin kaikenlaista lihottavaa. Syön edelleen pullaa liki päivittäin ja vaikka en erityisesti ole ollut suuri suklaan ystävä, sitäkin menee nykyään yllättävän paljon. Näköjään yksi addiktio vaan korvautuu toisella, koska sipseistä olen pysytellyt miltei kokonaan erossa.


Synkkinä hetkinä mua on auttanut vuoden takaisten kuvien katsominen ja itseni muistuttaminen siitä, että olen kuitenkin saanut pudotettua silloisista lukemista yli 16kg. Se on paljon! Olen vältellyt tuolloin aktiivisesti kameraa, joten mulla ei kovin paljon ole vertailukuvia enkä myöskään mielelläni julkaise niitä, mutta menköön nyt. Alla oleva kuva on otettu 23.9.2017 eli aika tarkkaan vuosi sitten.


Tällä hetkellä painoindeksini on 25,06. Normaalipainon ylärajalle on matkaa vain 700g ja mun ensimmäiseen välitavoitteeseen 1,7kg. Osa rasvasta on varmasti korvautunut lihaksilla eikä painoindeksiä kannattaisi muutenkaan kauheasti tuijottaa. Etenkin pitkiä ihmisiä perinteinen painoindeksi kohtelee kaltoin ja uuden laskentakaavan mukaan olen hyvinkin normaalipainoinen.

Vaikka heinä-elokuun helteet vaikuttivat aika paljon mahdollisuuksiin liikkua, sain silti heinäkuussa kasaan 144,7 lenkkeiltyä kilometriä ja elokuussakin 118,4. Nyt syyskuussa ehdin lenkkipoluille 84,4km verran. Arki on totisesti alkanut! Kaksi lenkkiä viikossa tuntuu olevan aika maksimi ja kolme jo todella hyvä saavutus, mikä ei yleensä toteudu. Haluan välillä myös ihan vaan maata sohvalla ja tuijottaa sarjoja sen sijaan, että koko ajan suorittaisin jotain. Sitäpaitsi palautuminen on tärkeää.

Olen muuten edelleen kuunnellut lenkeillä äänikirjoja ja suosittelen niitä lämpimästi kaikille, jotka kokevat lenkillä käymisen vähän tylsäksi puuhaksi.

Mä ostin palkkioksi ja myös kannustukseksi itselleni elokuun alussa uuden älykellon, Suunto 3 Fitnessin. Kello on mielestäni tosi kaunis urheilukelloksi ja olen ollut siihen enimmäkseen tyytyväinen. 230€ hintaisessa kellossa on melko hyvin toimiva rannesykemittaus ja puhelimen ilmoitukset saa fiksusti näytölle, näitä olen arvostanut eniten. Miinuspuolena pidän askelmittausta, joka ei toimi luotettavasti vaan laskee harha-askelia käsien liikkeistä. Lenkkikaverina kello toimii hyvin ja voin luottaa sen gps:stä laskemaan matkaan.

Kello seuraa myös mm. unta ja sen mukaan nukun keskimäärin aika huonosti, vaikka vietän sängyssä 8-8,5 tuntia vuorokaudesta. Mulla on puhelimen Sleep Cycle-sovelluksessa unidataa yli 1300 yöltä ja sen tieto on aika ristiriitaista Suunnon kanssa.
Nyt mua oikeastaan alkaa naurattaa. Miten sitä onkin osattu nukkua ennen ilman näitä kaikkia mittareita:D Tai käydä lenkillä? Mä olen kieltämättä vähän koukussa oman elämäni analysointiin ja rakastan excel-taulukoita, joten mun on helppo addiktoitua sovelluksiin ja niiden tarjoamaan dataan.

Ostin myös laadukkaat langattomat nappikuulokkeet, jotka ovat olleet erinomaisen kätevät liikkuessa.

Koulun alkaminen on lisännyt arkiaktiivisuutta, eli askeleita kertyy ilman, että käyn erikseen lenkillä. Se ei kuitenkaan ole aivan sama asia ja lomalla oli myös paljon helpompi syödä fiksusti, kun ruoan kanssa näpertelyyn oli enemmän aikaan ja söin suurimman osan aterioista kotona. Olen pyrkinyt nyt noudattamaan periaatetta, että syön arkipäivisin suht järkevästi ja viikonloppuisin otan rennommin. Syön arkisin 4-5 kertaa päivässä ja Sulamo sallii mulle tällä hetkellä 1644kcal niinä päivinä, joina en käy lenkillä.


Mä olen täydentänyt vaatekaappiani uusilla treenivaatteilla, eli tarkoitus ei ole lopettaa ulkoliikuntaa, vaikka talvi onkin tulossa. Ostin nyt aluksi goretex-lenkkarit ja lämminvuoriset trikoot, mutta en edes kuvittele liikkuvani kovilla pakkasilla jo astmankaan takia, sillä hengittäminen on silloin vaikeampaa ja elimistö kuormittuu turhaan. Toivon leutoa ja vähälumista talvea -ja sitä, että oma motivaatio pysyy yllä sohvannurkan houkuttelevuudesta huolimatta.

Täällä taisi olla muutamia muitakin elämäntaparemppalaisia. Mites teillä menee?

20 thoughts on “Elämäntaparemontin edistyminen

    1. Nimenomaan, uuteen nousuun ja vaikeuksien kautta voittoon:) Mä en kyllä olisi myöskään pystynyt aikanaan ennen häitä mihinkään remppoihin, kun sitä hommaa ja ajateltavaa oli ilmankin ihan tarpeeksi:D

  1. Äänikirjat on kyllä kiva liikkuessa sekä sukkien kutomisessa :) Ihanaa kun viitit kertoa sun etenemisestä täällä, kiva seurata! Kovasti tsemppiä syksyyn sekä talveen. Ite ostin yks talvi IceBugit (nasta lenkkarit) niin ei tarvii liukastella.

    1. Ootan jo kovasti sitä aikaa kun se sujuu ns. itsestään, ettei koko ajan tarttis miettiä niin paljon mitä voi syödä. Vaan eiköhän sekin päivä vielä koita:)

  2. Upea suoritus! Vähän kateellisena luin tekstiä ja katsoin kuvia, itselläni kun olisi n. 30kg hävitettävänä. Tiedän, mitä pitäisi tehdä, mutta se vain tuntuu niin vaikealta alkaa syödä _enemmän_! Kesän aikana lähti viitisen kiloa, kun töissä ollessa tulee syötyä säännöllisemmin ja enemmän, ja vuorokausirytmi on järkevämpi. Olen joskus yrittänyt myös lenkkeillä, kävellen, koska juokseminen tällä painolla ei tunnu hyvältä, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta.
    Tuossa tuoreessa kuvassa näen hoikan naisen, joten ehkä sitä peiliä ja omaa oloa kannattaa uskoa enemmän kuin vaakaa tai painoindeksiä.

    1. Mulle tuli tosiaan toi 30kg siitä päivästä lukien viime kesään kun lopetin tupakoinnin. Säännöllinen syöminen on aika keskeinen juttu painonhallinnassa mutta vuorotyö ja epäsäännöllisyys elämässä muutenkin esim. työn vuoksi asettaa kyllä melkoiset haasteet sekä ruokailulle että liikkumiselle. Mulla on helppoa kun elän ma-pe virastoaikaa.

      Mä olen lukenut, että painonpudotuksessa 80% merkkaisi syöminen ja 20% liikunta. En tiedä onko se näin, mutta esim. tänään mä ajattelin, että nyt kun teen tän lenkin, niin saan hyvällä omallatunnolla syödä Omar-munkin kun olen sen jo kuluttanut:D

  3. Painoindeksit on kyllä jänniä! En ikinä sanoisi, että olisit yli normaalipainon enää. :o Lihasta on pakko olla. Mieletön puristus tämä kyllä, tsemppiä paljon! Ja pakko sanoa, että olet todella kaunis myös ”ennen” kuvassa. :)

    1. Mulla hämää tää pituus, kun sitä on sen verran reippaasti, siihen mahtuu kiloja suuntaan ja toiseen ennen kuin se tavallaan alkaa näkyä. Ihana kommentti, kiitos tosi paljon <3

  4. Mulla homma itenee hitaasti, mutta varmasti. Tää homma vaatii eniten ajatustyötä selkeästi. Puntarilla käyn kerran kuussa, ku muuten menee höpöksi ja ahdistus kasvaa liian isoksi. Suunta on oikea, kärsivällisyyttä vaan tartteis jostain lisää. Meen päivä kerralla ja tipuaskelin.

    1. Sulla on varmasti paljon fiksumpi taajuus käydä vaa’alla kuin mulla. Jos siellä ramppaa alvariinsa, ahdistuu vaan turhaan jokaisesta heilahduksesta…kyllähän paino vaihtelee saman päivän aikanakin vaikka kuinka paljon. Aika on kaveri ja se kannattaa pitää mielessä, hiljaa hyvä tulee tuo myös pysyvämpiä muutoksia kuin pikadieetit. Tsemppiä tosi paljon <3

  5. Mahtavia tuloksia ja vitsit miten hyvä tsemppi sulla on päällä :). Sipseistä luopuminen tuntuu täysin mahdottomalta, vaikka välillä kovasti yritänkin :D. Täällä kanssa hiljalleen yritetään niitä elämäntapoja muuttaa ja lisätä muuten lähes olematonta liikuntaa arkeen.

    1. Mä olin varma, etten ikinä pääse eroon sipseistä, koska ne oli mulle ylivoimaisesti pahin koukuttaja! Aluksi sallin itelleni kerran viikossa niitä ja sit ostin pienempiä ja pienempiä pusseja. Nyt en enää mieti sipsijuttuja juuri ollenkaan, mutta tilalle on tosiaan tullut suklaa. Sekin taitaa olla pienempi paha onneksi kuin sipsit.

      Isosti tsemppiä koitokseen, hissukseen pikku askelin tulee hyvä <3 Ja jos tekee monta pikkuruista muutosta, niistä kertyy yhdessä yllättävän iso muutos.

  6. Hipheiiii.. Vuosia sitten tiputin 25 kiloa ja on pysynyt poissa ilman syynäilyä. Itse lähdin ruuan kanssa liikkeelle niin, että vaihdoin osan syömästäni ruuasta terveellisempään. Jugurttia meni hitokseen:D ja sehän on melko sokerista eikä oikein edes vie nälkää. Töihin teen eväät ja syön jotain joka tauolla niin en sorru niin älyttömiin sokeri/rasvapommeihin:). Tosin edelleen arvioni mukaan n. 25% päivittäisestä energian saannista koostuu herkuista:D. Ei liian tarkkakaan saa olla. Lenkkeilen joka tunteroisen, siitä pitää huolen karvainen ystävä. Eipä muuten varmaan muuten tulis lähdettyä. Tsemppiä syksyyn sinulle!
    ..Oli muuten hassu painoindeksi-laskuri. Mä oon 169cm pitkä ja se meinas, että mun normaalipaino on normaalin rajoissa 52-71 kiloisena. Hmm. 2o kilon liikkumavara siinä :D.

    1. Jugurtti on tosi petollista ja ainakin mun lapsuudessa sitä pidettiin jotenkin vielä terveellisenä ja hyvänä aamupalana:o
      Olen myös huomannut, että jos ruokailuvälit venyy pitkiksi, niin tulee todella helposti sorruttua ahmimaan eikä välttämättä ne valinnat ole kaikkein viisaimpia. Toisaalta kun on tottunut syömään usein, tulee nälkäkin jo muutaman tunnin välein.

      Koira on ihana lenkkikaveri, mustakin olisi ihanaa kun olisi koira mutta meidän kissat ei suostu siihen, että meille hankittaisiin sellainen:D

  7. Yksi liikuntavinkki talven paukkupakkasien varalle ja miksei muutenkin: kotona voit tehdä kehon painolla 10-15 minuutin HIIT-treeniä. Näitä on reaaliaikaisinakin ohjevideoina youtube pullollaan ja mun mielestä ne on ihan parhaita sellaisiin päiviin, kun ei oikein huvittaisi tai ei ole aikaa lähteä sinne lenkille taikka salille. Sen lyhyen ajan kun painaa täysillä, kovalla sykkeellä niin voi olla tyytyväinen itseensä, että sai edes jotakin liikuntaa harrastettua :D Mä teen näitä about 2-4 kertaa viikossa ja muuten käynkin sitten koiran kanssa pitkillä kävelylenkeillä tai vähän lyhkäsemmillä juoksulenkeillä päivittäin.

    1. Mulla on vähän nihkeä suhtautuminen treeniin ja siksi en ole salillekaan koskaan päässyt. Olisi tietysti kunnon kannalta hyvä harrastaa monipuolisesti liikuntaa, mutta tää vaatii vielä vähän sulattelua ajatuksena:)
      Joogassa mä kävin pari vuotta, mutta se oli lähinnä sellaista kehonhuoltoa eikä vaikuttanut kuntoon mitenkään. Tosin siitäkin on olemassa fyysisempiä muotoja joita olen vähän miettinyt. Ideaalitilanteessa olisi tosi leuto talvi, että voisi silloinkin jatkaa lenkkeilyä:)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *