Elämäntaparemontin edistyminen

Hupsista, edellisestä elämäntaparemonttipäivityksestä on melkein 3kk aikaa. Toisaalta projekti on edennyt sen verran verkkaisesti, ettei kuukauden aikana tapahdu kauheasti mitään ja vaikka mieli halajaa tuloksia NYT ja mieluiten HETI, niin yritän muistuttaa itselleni, etten ole millään ihmedieetillä vaan kyse on elämäntapamuutoksesta.

Takapakkia, jos sellaiseksi lasketaan vaa’an junnaaminen paikallaan tai jopa hetkellinen painonnousu, on tullut kesän aikana. Olen tarkoituksella vältellyt vaakaa kun tiedän syöneeni päin helvettiä ja käynyt siellä vain silloin, kun olen taas pysytellyt ruodussa. Vaikka tiedän, että erilaiset vaiheet kuuluvat painonpudotukseen ja ihan vapaaehtoisesti mä olen sitä pitsaa pupeltanut, en oikein kestä vaa’an ”huonoja uutisia” ja ne saavat mut helposti mässyttämään entistä innokkaammin kaikenlaista lihottavaa. Syön edelleen pullaa liki päivittäin ja vaikka en erityisesti ole ollut suuri suklaan ystävä, sitäkin menee nykyään yllättävän paljon. Näköjään yksi addiktio vaan korvautuu toisella, koska sipseistä olen pysytellyt miltei kokonaan erossa.


Synkkinä hetkinä mua on auttanut vuoden takaisten kuvien katsominen ja itseni muistuttaminen siitä, että olen kuitenkin saanut pudotettua silloisista lukemista yli 16kg. Se on paljon! Olen vältellyt tuolloin aktiivisesti kameraa, joten mulla ei kovin paljon ole vertailukuvia enkä myöskään mielelläni julkaise niitä, mutta menköön nyt. Alla oleva kuva on otettu 23.9.2017 eli aika tarkkaan vuosi sitten.


Tällä hetkellä painoindeksini on 25,06. Normaalipainon ylärajalle on matkaa vain 700g ja mun ensimmäiseen välitavoitteeseen 1,7kg. Osa rasvasta on varmasti korvautunut lihaksilla eikä painoindeksiä kannattaisi muutenkaan kauheasti tuijottaa. Etenkin pitkiä ihmisiä perinteinen painoindeksi kohtelee kaltoin ja uuden laskentakaavan mukaan olen hyvinkin normaalipainoinen.

Vaikka heinä-elokuun helteet vaikuttivat aika paljon mahdollisuuksiin liikkua, sain silti heinäkuussa kasaan 144,7 lenkkeiltyä kilometriä ja elokuussakin 118,4. Nyt syyskuussa ehdin lenkkipoluille 84,4km verran. Arki on totisesti alkanut! Kaksi lenkkiä viikossa tuntuu olevan aika maksimi ja kolme jo todella hyvä saavutus, mikä ei yleensä toteudu. Haluan välillä myös ihan vaan maata sohvalla ja tuijottaa sarjoja sen sijaan, että koko ajan suorittaisin jotain. Sitäpaitsi palautuminen on tärkeää.

Olen muuten edelleen kuunnellut lenkeillä äänikirjoja ja suosittelen niitä lämpimästi kaikille, jotka kokevat lenkillä käymisen vähän tylsäksi puuhaksi.

Mä ostin palkkioksi ja myös kannustukseksi itselleni elokuun alussa uuden älykellon, Suunto 3 Fitnessin. Kello on mielestäni tosi kaunis urheilukelloksi ja olen ollut siihen enimmäkseen tyytyväinen. 230€ hintaisessa kellossa on melko hyvin toimiva rannesykemittaus ja puhelimen ilmoitukset saa fiksusti näytölle, näitä olen arvostanut eniten. Miinuspuolena pidän askelmittausta, joka ei toimi luotettavasti vaan laskee harha-askelia käsien liikkeistä. Lenkkikaverina kello toimii hyvin ja voin luottaa sen gps:stä laskemaan matkaan.

Kello seuraa myös mm. unta ja sen mukaan nukun keskimäärin aika huonosti, vaikka vietän sängyssä 8-8,5 tuntia vuorokaudesta. Mulla on puhelimen Sleep Cycle-sovelluksessa unidataa yli 1300 yöltä ja sen tieto on aika ristiriitaista Suunnon kanssa.
Nyt mua oikeastaan alkaa naurattaa. Miten sitä onkin osattu nukkua ennen ilman näitä kaikkia mittareita:D Tai käydä lenkillä? Mä olen kieltämättä vähän koukussa oman elämäni analysointiin ja rakastan excel-taulukoita, joten mun on helppo addiktoitua sovelluksiin ja niiden tarjoamaan dataan.

Ostin myös laadukkaat langattomat nappikuulokkeet, jotka ovat olleet erinomaisen kätevät liikkuessa.

Koulun alkaminen on lisännyt arkiaktiivisuutta, eli askeleita kertyy ilman, että käyn erikseen lenkillä. Se ei kuitenkaan ole aivan sama asia ja lomalla oli myös paljon helpompi syödä fiksusti, kun ruoan kanssa näpertelyyn oli enemmän aikaan ja söin suurimman osan aterioista kotona. Olen pyrkinyt nyt noudattamaan periaatetta, että syön arkipäivisin suht järkevästi ja viikonloppuisin otan rennommin. Syön arkisin 4-5 kertaa päivässä ja Sulamo sallii mulle tällä hetkellä 1644kcal niinä päivinä, joina en käy lenkillä.


Mä olen täydentänyt vaatekaappiani uusilla treenivaatteilla, eli tarkoitus ei ole lopettaa ulkoliikuntaa, vaikka talvi onkin tulossa. Ostin nyt aluksi goretex-lenkkarit ja lämminvuoriset trikoot, mutta en edes kuvittele liikkuvani kovilla pakkasilla jo astmankaan takia, sillä hengittäminen on silloin vaikeampaa ja elimistö kuormittuu turhaan. Toivon leutoa ja vähälumista talvea -ja sitä, että oma motivaatio pysyy yllä sohvannurkan houkuttelevuudesta huolimatta.

Täällä taisi olla muutamia muitakin elämäntaparemppalaisia. Mites teillä menee?