Sunnuntailiite: ostaisitko 75ml vai 1.5 litraa?

Laitoin vaakakuppiin kaksi aivan eri hintaluokassa painivaa tuotetta, jotka molemmat ovat itselläni säännöllisessä käytössä. Nyt annan näppäimistöni laulaa sunnuntaiaamuanne piristämään tämän yhden postauksen verran tajunnanvirtaa vastakkainasettelusta kallis vs. edullinen tuote.

Kyseessä voisi olla tietenkin mikä tahansa muukin kosmetiikkatuote, tämä parivaljakko vain sattui pyörimään pöydälläni antaen kimmokkeen kirjoittamiseen. Käsivoide on myös varsin arkinen ja sitä käyttää lähes jokainen, myös ne, jotka eivät välttämättä muuten panosta kauneudenhoitoon. Ja jopa miehet!

bliss_essence3
Bliss High Intensity Hand Cream edustaa puntaroinnin kalliimpaa osapuolta. 75ml:n tuubi vajuttaa kukkaroa yli 20€ edestä, esim. Kicks’issä hinta taisi olla 22€ eikä ulkomailta tilatenkaan purtilo juuri halvemmalla irtoa.
Jokaisella on tietenkin erilainen kokemus hinnoista ja eri tavalla varoja käytettävissä, joten voi olla, että toisen lompakkoon ison loven tekevä summa ei toisella tunnu missään. Hintavertailuja on tästä syystä aina aika vaikea kirjoittaa kovin yleispätevällä tasolla, mutta ainakin allekirjoittaneen mielestä 22€ käsivoide on kallis.

Miksi sitten ostan tuotetta, joka on periaatteessa liian hintava minulle? Kuka hullu maksaa 22€ käsivoiteesta?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Minä maksan, koska se on niin hemmetin hyvä. Koen, että tuote tekee sen minkä lupaa ja koska haluan käsilleni vain parasta mahdollista, olen valmis panostamaan käsivoiteeseeni näin paljon. Tuubi on kotona helposti saatavilla mutta en käytä sitä kiireessä ohimennen, vaan tartun siihen silloin, kun haluan aivan erityisesti hemmotella käsiäni ja kun arvelen, että en ole syöksymässä viiden minuutin kuluttua lotraamaan veden kanssa. Voide saa imeytyä kaikessa rauhassa ja tehdä taikojaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Bliss imeytyy nopeasti, ei jätä käsiä tahmeaksi, ei sotke ja tuoksuu miellyttävältä. Sen ainoa huono puoli on korkea hinta. Minulle korkea hinta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Entäs sitten, kun huushollaan kotona, pesen käsiäni vähän väliä ja pitää saada nopeasti jotain kosteutusta ilman ihmeempiä tunnekuohuja tai fiilistä siitä, että on levittämässä käsiinsä jotain erityistä? Silloin tartun käsivoidekaksikkoni arkiseen ja käytännölliseen versioon: Essence 24h Hand Protection Balmiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Olen käyttänyt tätä varmasti lähemmäs 10 tuubia. Tuote on näin ollen tullut todella tutuksi mutta on edelleen toimiva, pidän tuoksusta, kosteutustehoja on riittävästi ja rasva on halpaa kuin saippua. Olen tilannut näitä saksalaisesta Kosmetik4less-verkkokaupassa, jossa on kiinteät postikulut (muistaakseni 6,90€) ja yksi tuubi maksaa 0,95€ (kuten näette, vedän vähän mutkia suoraksi hintavertailussa, sillä tilaan kanssahömppääjien kanssa aina kimpassa ja postikulut vähintään puolittuu).

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Saan siis 1,5 litraa tätä käsivoidetta suunnilleen samalla rahalla. Ero on merkittävä.

En usko, että Essence yksistään jatkuvassa käytössä riittäisi kosteuttamaan käsiäni tarpeeksi, etenkään talvella. Blissin incilista on pitkä kuin nälkävuosi ja kemiantietämykseni ei riitä analysoimaan näiden kahden koostumusta syvällisemmin. Blississä toisena tulee glyseroli ja Essencessä sheavoi, sitten on erilaisia öljyjä ja hajusteita, säilöntäaineita ja siinäpä se.

Yökäsivoiteenani on L’Occitanen Shea Butter Hand Cream, joka on 50% Blissiä edullisempi, sillä saman hintaisessa tuubissa on tuplasti voidetta. Lisäksi L’Occitanea on usein tarjouksessa esim. Hullareilla.

Lusikkakuva on vähän turha. Molemmissa lusikoissa on valkoista, suunnilleen saman näköistä voidetta, joten se ei kauheasti tuo lisäarvoa postaukseen:) Postaus on lisäksi roikkunut niin kauan luonnoksissa, että unohdin jo, kumpi on kumpaa mutta muistelen, että vasemmanpuoleisessa lusikassa on Essenceä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

En koe, että Bliss olisi 20 kertaa parempi kuin Essence mutta jokuhan meitä ihmisiä viehättää kalliimmassa kosmetiikassa. Yhtä hyvin tässä vertailussa voisi olla vaikkapa YSL:n ja Essencen valkoinen puuteri (joista minä hankin jälkimmäisen, jota saa 10 rasiaa YSL:n hinnalla) mutta silti kaivaisin käsilaukustani mieluummin YSL:n.

Selektiivisen ja halpiskosmetiikan hintaero muodostuu pääasiassa brändistä, pakkauksesta, markkinoinnista ja mielikuvista. Olen joskus miettinyt, että jos rahaa olisi käytettävissä rajattomasti, ostaisinko aina kallista vai tyytyisinkö halvempaan.
Kysymys on teoreettinen, mutta tuskinpa ajaisin Ladalla jos voisin ostaa Mersun. Kumman sinä valitsisit?

28 thoughts on “Sunnuntailiite: ostaisitko 75ml vai 1.5 litraa?

  1. Minä säästäisin rahaa ja ostaisin sen kalliimman tuotteen, jos oikeasti tiedän saavani rahalle vastinetta. Mulla ei onneksi ole kammoa halpojakaan tuotteita kohtaan, niistäkin löytyy joskus todellisia ihmeaineita. :) Mutta selektiivisten merkkien meikit ovat mulle tällä hetkellä ulottumattomissa, monta ihanaa tuotetta tekisi mieli ostaa, mutta se hinta on ihan liian kallis, sama miten sen ajattelisi.

    1. Jos löytyy edullinen ja hyvä, niin siitä kyllä kannattaa pitää kiinni. Mua ei selemeikit niin napostele kun tiedän, että mulla ei kuitenkaan ole niihin varaa mutta ihonhoidon puolelta näköjään joutuu hankkimaan arvokkaampia ja hyväksi havaittuja tuotteita, esim. nyt vaikka kasvoseerumit.

  2. Olipahan kiva postaus! Etenkin käsirasvojen kohdalla olen pohtinut näitä hinta-laatu-juttuja useastikin. Jotenkin tuntuu, ettei sinne puteliin nyt mitään taika-aineita voi saada vaikka pullon hintalappu on 20-kertainen. Naamarasvojen kohdalla voi kyllä helposti laittaa yli 50€ tuotteeseen mikäli tiedän sen olevan itselleni juuri se oikea, mutta toisaalta käsirasva on vähän enemmän kulutustavaraa, kun sitä menee niin tolkuttomasti. Itse käytän käsirasvana Avonia ja Essenceä, jotka ovat todella hyviä ja ennen kaikkea edullisia. Näitä kun tulee käytettyä aika rankalla kädellä. Olisi hauska joskus saada testiin jotain kalliimpaa käsirasvaa ja kokeilla huomaako mitään eroa. Olisi myös tosi mielenkiintoista tietää mikä olisi se tulotaso, jolla löytäisin itseni kassalta Blissin käsirasvaputelin kanssa. Selektiivinen kosmetiikka ei oikeastaan kiinnosta itseäni, koska siinä on niin suuri painoarvo sillä itse brändillä. Inhoa ajatusta, että otan laukusta mielummin YSL:n kuin Essencen, koska se on totta. Ratkaisuksi pysyn kaukana selektiivsestä kosmetiikasta ja ostan vain halpista silloin kun tiedän sen olevan myös hyvää (esim. tuo Essencen valkoinen puuteri). Ostin kerran lentokentältä Diorin viisikon enkä ole sitä juurikaan käyttänyt, koska se on laadultaan huonompaa kuin halvemmat meikkini. Ottaa edelleen päähän, kun menin brändilankaan ja hairahduin ostamaan jotain noin pirun kallista ja paskaa. Onneksi ei tule enää pyörittyä työn takia lentokentillä niin jää tällaiset hairahdukset :D.

    1. Pääasia on, että rasvaa edes jollain:)
      Mä en myöskään ole merkkikosmetiikan perään. Joskus, kun oli huomattavasti parempi taloudellinen tilanne niin tuli niitäkin ostettua ja käytettyä mutta en mä ainakaan huomannut eroa 20€ ja 40€ ripsivärissä, se kalliimpi ei automaattisesti ole parempi tai kestävämpi _minun_ ripsilleni. Tosin esim. luomiväreissä halpa ei yleensä ole kovin pigmenttinen tai pysyvä mutta poikkeuksiakin löytyy -ja myös niitä keskihintaisia vaihtoehtoja joista usein löytyy ne todelliset helmet.

  3. Käsivoiteissa samalla tavalla kuin sinä, öisin käytän kallista munhan käyttämä voide on vielä viisi kertaa kalliimpi kuin tuo Bliss, mutta se on riittänyt joka yö käytettynä jo yli vuoden. :D Olen rasvaillut samalla purkilla myös kantapäitäni. Mutta päivisin sutaisin jotain halpaa, jos tarve vaatii. :D

    1. Huhhuh, mä en ole edes kokeillut koskaan _noin_ kalliita käsivoiteita ja varmaan ihan hyvä niin:D Olisi kauheaa koukuttua johonkin noin arvokkaaseen. Tosin, jos se kestää vuoden niin käyttökertaa kohden se ei sitten kuitenkaan ole kovin kallista.

  4. Kyllähän mä heti kokeilisin muutamaa vähän kallimpaa kosmetiikkatuotetta, jos olisi enemmän rahaa. Palmoliven suihkugeeli pesee ihan kivasti, mutta jos olisi rahaa niin ostaisin täysikokoisen L’Occitanen Almond shower oilin. Mä ihastun ikihyväksi sen LivBoxin näytteen perusteella. <3
    Sama homma käsivoiteissa. Mulla on Pirkan tuubi kotona ja töissä, mutta mua vähän polttelisi ostaa joku ihana luksuskäsivoide, superhoitava ja ehkä hiukan tuoksuva. Nämä tällaiset jutut on arjen pieniä ihanuuksia ja niistä tulee hyvä mieli =)

    1. Joo kyllä Palmolivellakin pesee mutta se ei ole semmoinen _kokemus_ kuin joku kivempi tuote. Tykkäsin myös siitä mantelisuihkuöljystä ja olen nyt säästellyt sitä pikkupulloa jos tulisi kiva tarjous kohdalle ja saisin hankittua ison. Pirkalta haluaisin koittaa sitä melko uudehkoa argan-käsivoitetta mutta kun näitä tuubeja on kotona niin monta, että en ole viitsinyt nyt ostaa yhtään uutta:P

  5. Tää oli mielenkiintoinen postaus! Mulle ainaki kalliimmat tuotteet on arjen luksusta, hemmottelua ihan erilailla ku halvemmat tuotteet. Just niinku ite kirjotit, että käytät Blissiä niinä hetkinä, ku ei tartte härdellöidä menemään. Toisekseen luulen, että kalliimpia tuotteita ei tulis käytettyä niin helposti, koska ei raaskis käyttää, ettei se lopu kovin äkkiä. Menis hyöty siinä ainaki minun kohalla. Halvempia tuotteita on helppo käyttää jatkuvasti, ku ei tartte pelätä niitten loppumista joka hetki ja koska niitä saa yleensä niin helposti ostettua lisää. Käsirasvat on hyvä esimerkki tästä. Ite tartten varsinki talvella käsirasvaa jatkuvasti, joten kalliimmat käsirasvat jäis esim. yökäyttöön. Päivällä ku saa lotrata jatkuvasti käsien pesun yms. takia.

    1. Mullakin on yökäsivoiteet erikseen, ne on tuhdimpia kuin päiväkäytössä olevat kevyemmät tuotteet. Näissäkään ei aina hinta korreloi laatua, en esim. tykkää OPIn Avojuiceista sitten ollenkaan, en tuoksun enkä kosteutustehojen puolesta. Ehkä kivoin tilanne on, että voi olla käytössä sekä kallista että halpaa arkirasvaa:)

  6. Joskus on ihanaa löytää halpa ja toimiva juttu, ja saada joka kerta tyydytyksen tunteen siitä kun kassa kilauttaa ihan mitättömän summan tililtä pois ja hyppysissä on silti huipputuote. Tiedän ihmisiä, jotka toimivat ihan kaikissa asioissa ja tuotevalinnoissa näin: mikään ei voi olla liian halpa, jos se kuitenkin on suhteessa parempi tai yhtä hyvä kuin kallis tuote. Mulla itsellä tämä koskee kosmetiikassa oikeastaan vain kulutustavaroita kuten kynsilakanpoistoainetta, misellivettä, puhdistusöljyä, pohja- tai päällyslakkaa… Asioita joita voisi saada ostettua todella luksuksena, mutta joita kuluu niin paljon ettei sitä voi rahallisesti oikein perustella vaikka kuinka kaipaisi ylellisyyttä elämäänsä.

    1. Mulla on noista mainitsemistasi perustuotteistakin käytössä oikeastaan aina ne ikuiset samat, hyviksi havaitut suosikkituotteet, joista en osaa vaihtaa pois:) Onneksi mikään niistä ei ole tolkuttoman kallista vaan semmoista hyvää keskitasoa ja -hintaa edustavia tuotteita pääasiassa.

  7. No, tietenkin mersulla :-). Sehän on ihan itsestäänselvää ja oikeasti ajankin Mersulla. Asunnon jälkeen toiseksi kallein sijoitukseni ja olen joka päivä iloinen, kun katson sitä. Tykkään sen väristä, pidän siitä hyvää huolta ja kahden vuoden ajon jälkeen ihmiset luulevat edelleen, että se on uusi, mikä kertoo huolenpitoni luonteesta. Se on vain rakkautta meidän kahden välillä (tai siis vähän yksipuolistahan se on), vaikka lompakkoni on eri mieltä ja talouspuolen päättelykykyni kertoo, että ostos oli järjetön.

    Anyway, sama se on näissä kosmetiikkajutuissakin. Sen huomasi jo Helena Rubinstein aikanaan, joka ymmärsi, että tuotetta ei pidä myydä liian halvalla. Silloin myös ihmisten mielikuva tuotteesta heikkenee. Tämän tietää mersukin, koska itse asiassa Mersu ei aina suinkaan ole hinnaltaan erityisesti korkeampi kuin vastaavan kokoluokan muut autot, mutta sitä ei ikinä myydä hinta edellä eikä vertailla halvempiin tuotteisiin. Jos aihe kiinnostaa enemmän, niin googlaile Daniel Kahnemannin ja Adam Tverskyn artikkeleita. Herrat ovat/olivat psykologeja ja toinen heistä sai taloustieteen Nobelin nimenomaan tutkiessaan ihmisten päätöksentekomekanismeja ja päättelyä.

    1. Markkinointi-ihmiset ovat varmasti kautta historian olleet kiinnostuneita siitä, mikä ohjaa päätöksiämme ja valintojamme. Totta on, että Mersu olisi ehkä ihan kiva mutta mulla ei siihen ole varaa, ei hankintaan eikä ylläpitoon, mutta en kyllä Ladaakaan haluaisi. Onneksi löytyy paljon vaihtoehtoja sieltä väliltä, tosin ideaalitilanteessa en haluaisi pitää autoa ollenkaan vaan laittaisin mieluummin senkin rahan esim….johokin kivaan kosmetiikkaan ja käyttäisin bussia:)

  8. Mun mielestäni Ladan vertaaminen Mersuun ei ole kyllä tässä tapauksessa ihan sama asia kuin noi kaksi käsivoidetta.. :D Kun toi Essence on kuitenkin todettu oikein hyvälaatuiseksi käsivoiteeksi, niin vois ennemmin kysyä, että ajaisitko mieluummin Mersulla vai Volkswagenilla. Ja mulle kyllä riittäis se Volkswagen ihan mainiosti.

    Minä ostaisin tuota halvempaa, koska Essencen käsivoiteet on mulla olleet varsin mainioita, enkä ole parempaa kaivannut. Mutta kasvoihin levitän kyllä onnellisena kallista Biothermin voidetta mieluummin kuin jotain halpaa vastaavaa. Kyllä sitä ylellisyyttäkin ihminen kaipaa elämäänsä :)

    1. No sikäli ehkä vertaus oli vähän ontuva koska Essence tosiaan on ihan toimivaa kamaa. Ehkä joku arkinen Toyota Corolla olisi toiminut paremmin:D
      Käytän myös Biothermin kosteusvoidetta koska se on ihan paras mulle meikin alle ja muutenkin iho siitä tykkää:)

  9. Onhan se niin että halvempi on usein yhtä hyvä mutta kalliimmassa ostaa samalla muutakin kuin tuotteen. Antaa itselleen luvan irrottautua arjesta, luo pieniä hemmotteluhetkiä ja palkitsee itsensä. Juuri siihenhän mielikuvamainonta perustuu ja toimii. Kun YSL:n puuterin kaivaa laukusta ratikassa voi hetken häivähdyksen ajan kokea elävänsä loisteliaampaa elämää. Kenties menossa ihaniin juhliin, merkittävään työtapaamiseen tai rakkaiden ystävien kanssa Sinkkuelämää-tyyliin brunssille. Tuskin kukaan on kovin paljon onnellisempi näiden tuotteiden käytön vuoksi mutta nautinnollisempi kylläkin!

    1. Olet kyllä ihan oikeassa:) Siksi mustakin olisi kivempi kaivaa se ylellinen YSL:n rasia laukusta ja suoda itselleni pieni ripaus luksusta eikä vain puuteroida naamaa. Ja kun asiaa nyt tarkemmin miettii, niin mulla kestää laukkupuuteri helposti yli vuoden eli per käyttökerta 50€ puuteri ei paljon maksa.

  10. Tämä oli hyvä postaus! Mulla riippuu täysin tuotteesta, että valitsenko halvemman vai kalliimman. Käsivoide on mulle juttu, jonka kohdalla valitsisin halvemman. Esim. suihkugeelistä voinkin sitten maksaa parikymppiäkin, jos tuoksu on oikein mieleinen. Eniten mulla vaikuttaa kyllä mielikuvat.

    1. Mulla tulee just keskiviikkona postaus vähän kalliimmasta suohkugeelistä jonka ostin koska se nyt vaan on niin ihana:D Toki me kosmetiikkahurahtaneet ehkä puntaroimme hinta-asioita ja mielikuvia vähän eri kantilta kuin ”naapurin pirkko” eli joku, joka nappaa kaupan hyllyltä käsivoiteen ihan vaan, että olisi käsivoidetta miettimättä sen ominaisuuksia yhtään enempää.

  11. Käsivoide on mulle niin tärkeä tuote (oli jo ennen bloggaamistakin, koska iho-ongelmat), että siitä voin pulittaa vähän enemmänkin. Mutta en voi väittää etteikö euron hinta houkuttelis myös :D essencen käsivoide vaan ei millään riitä mulle kosteustehoiltaan. Mutta näitä kevyempiäkin voiteita on oltava :)

    Ostan nykyään paljon vähemmän lakkoja kuin aiemmin, mutta se niistä säästynyt raha on mennyt suoraan muuhun kosmetiikkaan, jossa sitten samalla hankittujen tuotteiden hintataso on noussut. Tosin 90% mun omistamasta selektiivisestä kosmetiikasta on hankittu joko ulkomaanreissuilta tai muuten alennuksesta, täyttä hintaa en oo maksanut juuri mistään tuotteesta, poislukien jotkut luomiväripaletit. Olisin valmis maksamaan laadusta ja pitkään kestävästä tuotteesta melko paljonkin, mutta jos rahaa ei ole, ei se pitkäkestoisuuskaan paljoa auta :D ostan siis sekä halpaa että kalliimpaa vähän sen mukaan mihin on rahaa, mutta en mee merkki edellä kovinkaan monessa tuotteessa. Laatu ja fiilis ratkaisee :)

    1. Mulla on vähän toi sama, että lakkoja ei tule niin paljon ostettua mutta kaikenlaista muuta kosmetiikkaa sitten enemmän. Tosin tässä on ollu näitä messuja ja muita ja mulla on selvästi ollut uupeloa kokoelmassa. En ajatellut alkaa haalimaan samassa mittakaavassa meikkejä kuin kynsilakkoja:) Ehkä lakoissa on vähän sekin, että ei oikein mitään ihan välttämättä saatavaa ole juurikaan julkaistu, en edes saanut Harlow’lla pyöriessäni koriin kuin kolme lakkaa joista sit lopulta tilasin kaksi Pauliinan kimpassa.

      Laatu ja fiilis sulassa sovussa taitaa olla se useimpien hyväksi havaitsema periaate:)

  12. Nämä on näitä juttuja, joita aina joskus tulee miettineeksi. Oletetaan vaikka, että ansaitsisin vuodessa 200000 euroa – mitä en ansaitse. Tai voittaisin vaikka lotossa. Jos raha ei siis olisi ongelma noin arkipäivän asioissa. Oletetaan niin. Todennäköisesti pyörisin silti Essencen hyllyllä Minimanissa ihan täpinöissäni ja klikkaisin netistä Makeup Revolutionia ostoskoriin – kun vaan tekee mieli kokeilla värejä ja uusia juttuja. Tiedän, että innostuisin silti hyvästä tarjouksesta ja jättäisin selektiivisen kosmetiikan keskimäärin kaupan hyllylle. Jos minulla olisi oikeasti -ylimääräistä- rahaa kaikkien perusmenojen jälkeen lykkäisin sitä mieluummin niille, joilla sitä ei ole ja niille, jotka sitä tarvitsevat. Tämä on toki vain oma ajatusmaailmani, jokainen saa toki vapaasti tehdä tyylillään ja mennä oman makunsa mukaan :) Ei se ole minulta pois! Jos rahaa olisi enemmän saattaisin kyllä hankkia suuremman auton kun on tässä tullut huomattua, että puolison mukana roudaamat n. 20 miekkaa, 6 kilpeä ja 8-10 miekkailumaskia + moderni haarniska ovat joskus vähän liian suuri haaste sedanilleni :D Mutta kosmetiikka ei kyllä olisi se, missä alkaisin ostamaan kalliimpaa, koska olen huomannut, että edullisemminkin saa hyvää!

    Luonnonkosmetiikkaa tosin ostaisin kyllä enemmän.

    1. Mäkään en usko, että ostaisin yksinomaan kallista koska ei se automaattisesti tarkoita parasta tai ylivoimaisinta. Olisi kiva, jos voisi ostaa hyviksi havaittuja, arvokkaampia juttuja ilman, että tarvii surra niiden hintaa, koska ehkä mäkin käyttäisin vain tätä Blissiä jos rahaa olisi hulluna.

      Aihetta sivuten luin juuri Anna-Leena Härkösen ”Kaikki oikein”-kirjan, jossa pariskunta voitti lotossa 7 miljoonaa euroa. Voin spoilata sen verran, että elämä ei ollut voiton myötä pelkkää ruusuilla tanssimista minkä jokainen varmaan arvaa.
      Tosin jos rahaa olisi enemmän, ei tarvitisi esim. jonottaa terveyskeskuksessa vaan voisi mennä suoraan yksityislääkärille jne. eli kyllähän se monella tavoin helpottaisi elämää. Tai voisi vaikka ostaa sen isomman auton, tai puolisolle oman pakun:)

  13. Mahtava postaus! :D Kyllähän ne kalliimmat tuotteet aina houkuttelee kummasti, kun jo ennen testaustakin on sellainen tunne että niiden on pakko olla taivaasta tipahtaneita ihmeaineita, vaikka kuka tietää jos olisivatkin vaikka samalta tehtaalta edullisempien puteleiden kanssa :D Itselläni on yörasvana Lidlistä löytyvä Cienin SOS -rasva, joka on melkoista tatinaa mutta se ainakin toimii. Ja plussana vielä, maksaa kaksi euroa per tuubi, eli sitä kehtaa kuluttaakin. Kyllä niitä kalliimpiakin rasvoja huushollista löytyy, mutta jos vararikko olisi lähestymässä, niin ennemmin ostaisin ruokaa kuin 20e käsirasvan. Vaikka tottakai minäkin valitsisin Mersun, jos vain varaa olisi :P

    1. Pitäisi olla tosi inci-hirmu, että pystyisi (ja jaksaisi) tulkita putelin kyljestä tarkkaan kaikki ainesosat ja analysoida koostumusta tarkasti. Kyllähän se niin on, että kalliimpi ei taatusti ole moninverroin parempi mutta siinä tulee mukana juuri se pieni arjen luksus-fiilis, jota halvassa ei tule. Se on vaan….rasvaa. En mäkään nälkää näkisi tai söisi jotain nuudeleita viikkokaupalla kalliin rasvan takia, hyvä ruoka menee aina etusijalle:)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *