Mielikuvia, purkkijupinaa ja muuta höpinää

Mielikuvia eli lempikuvia.
Meillä jokaisella lienee omat lempilakkamme ja lempilakkaustyylimme. Aloin pohtia omiani, tai oikeastaan niissä ei ole edes pohtimista, sillä aktiivisesti blogiani seuraavat osaisivat vastata silmää räpäyttämättä, mitkä ovat minun lempparini:) Pohdin myös vähän bloggausta, kuvausta ja höpisen niitä näitä joten tästä postauksesta tulee pitkä.

Ottakaa mukava asento, hakekaa popparit kaveriksi tai skipatkaa suosiolla, jos aika ei riitä.

Koska en omaa taiteellista lahjakkuutta, joudun turvautumaan aika simppeleihin ratkaisuihin koristelurintamalla. Toisekseen, vaikka ehkä saisinkin väsättyä jotain luovaa ja erilaista, en kokisi sitä omakseni ja minulla olisi jatkuvasti epämukava olo kynsissäni.

Blogini ei ole koskaan pyrkinyt olemaan mikään nail artin edelläkävijä tai tarjoamaan uusia koristeluideoita, jätän suosiolla sellaiset muille. BND ei myöskään ole swatch-blogi, sillä en välttämättä hanki uusia kokoelmia heti tuoreeltaan ja koska olen hivenen värirajoittunut, pyrin ostamaan vain lakkoja joiden väristä pidän kovasti. Ostan myös lakkani itse eli harvoja poikkeuksia lukuunottamatta minulle ei tupsahtale uutuuksia esiteltäväksi mistään.

Kukkadecalein ja niitein somistettuna on näkynyt blogissani usein. Näillä samoilla kuvilla, ihan hiljattain täällä ja aiemmin myös hopeisena täällä.
Eikä siinä kaikki, tilasin Mimaxilta lisää näitä pahuksen kukkia koska minä nyt vaan tykkään niistä niin kovasti:)

Taidan olla aika kaavoihini kangistunut.

Nyt nähtävät kynnet edustavat tätä kaavaa kaikilta osin. Nätti vadelmanpunainen hololakka, lempidecalit ja niittisomisteet.

Kuvien kanssa olen noudatellut aika perinteistä linjaa. Rekvisiittana on lakkapullo, harvemmin enää kuvaan käytettyjä lakkoja ja tarvikkeita erikseen. Käytän lähes poikkeuksetta samoja alus- ja päällyslakkoja joten pullokuvien ottaminen tuntuu vähän turhalta. 

Joskus kokeilen jotain uusia tapoja tehdä asioita saadakseni vaihelua
I Love Nail Polish – A Few Shah

Nyt kesällä kuvaan ulkona aina jos mahdollista. Näille kynsille sattui pilvinen ja sateinen päivä joten kuvat on otettu lightboxissa.

Olen usein kertonut olevani anti-photoshop -ihminen. Pyrin saamaan kamerasta ulos mahdollisimman valmiin kuvan jossa korjattavaa ei olisi. Joskus saatan retusoida pois esim. lakkatiplun kämmeneltä tai häiritsevän karvan. Valotusta ja värilämpötilaa saatan säätää, samoin suoristaa ja rajata kuvaa. Näitä pidän normaaleina kuvan käsittelytoimenpiteinä sillä ne eivät varsinaisesti manipuloi kuvaa.

Tämän postauksen kuvia olen rajannut ja suoristanut, muuten ne on tuotu kamerasta suoraan.

Vertailun vuoksi sama kuva ennen ja jälkeen:

Sitä kuvat eivät kerro, että olen ottanut tavoistani poiketen ne oikeasta kädestä sillä vasemmassa on akryylipaikka tukemassa murtunutta kynttä ja onnistuin liottelemaan siitä osan pois asetonilla koska en muistanut, että se oli siinä ja siitä tuli hieman epämääräisen näköinen enkä ehtinyt korjata sitä:D

Se kynsistä, lupasin jupista myös purkista.

Minullahan on ollut käytössä purkki, johon olen laittanut testaamattomien lakkojen swatch-tikut. Tänään (ja joskus aiemminkin) tämä purkki alkoi ottaa päähän, sillä tuntuu, että se sitoo. Tarkoitan, että minulla olisi tosi paljon kivoja, vanhoja lakkoja mutta en saa lakata niillä koska purkki painostaa. Pitää käyttää testaamattomia, soosoo.
Vaikka miten lakkailen niillä, tikkujen määrä tuntuu olevan vakiitunut. Minulla se on viitisenkymmentä, riippumatta tosiaan lakkailusta, lakkojen myymisestä tai ostamisesta. Purkissa on aina vaan sitkeästi jotakuinkin sama määrä tikkuja. Siellä on myös lakkoja, jotka odottavat selvästi talvea eikä niitä ole tarkoitettukaan käytettäväksi kesällä, mutta esim. hyvän tarjouksen tai vaihtokauppojen vuoksi ne ovat päätyneet minulle ja tuijottavat syyttävästi purkistaan aina kun lakkailen pöytäni ääressä.

Toisaalta, purkki on ainoa tapa pysyä jotenkin kärryillä siitä mitä on käytetty. Mutta se sitoo.
Jonkin verran olen lipsunut ja lakannut varpaankynsiä vanhoilla lakoillani, se on tuntunut mukavalta ja jotenkin normaalilta. Normaalistihan ihmiset lakkailevat niillä lempilakoillaan, minä en saa koska purkki.

Harkitsin siis hetken purkista luopumista mutta kyllä se nyt ainakin toistaiseksi saa jäädä. Harmituksen ja postauksen kirjoittamisen välissä tähän saakka oli lähes 12 tunnin breikki, jona aikana kokoelmastani karsiutui viitisenkymmentä lakkaa. Siitä iso kiitos kuuluu ihanalle blogisystikselleni, en olisi omin avuin ikinä saanut tehtyä moista karsintaoperaatioita.
Tuntien työmme tulokset näkyvät kk-kirpparilla toivottavasti sunnuntaina.

Tämä saa katsomaan purkkiakin uusin, suvaitsevaisemmin silmin eikä se ahdista ja harmita enää niin paljon. Todennäköisesti taivas ei putoa vaikka lakkaisin joskus jollakin vanhalla lakallani ja jopa postaisin sen blogiin kukkadecalein koristeltuna.

Vai putoaakohan se? Kokeilen ehkä jonakin päivänä:)

Tästä postauksesta tuli pitkä ja sisältö on oikolukematonta tajunnanvirtaa kuten aika usein käy kun alan tarinoimaan. Etenkin kellon ollessa sen verran, että ulkona alkaa tulla taas valoisaa ja mustarastas aloitti aamuöisen konserttinsa pihapuussa.
Siis paitsi kuvat, myös teksti blogissani on lähes käsittelemätöntä vaikka siitä aina välillä ruoskin itseäni.

Sanahan on jälleen vapaa, jos nyt kukaan ylipäätään jaksoi lukea loppuun saakka ja ajatuksia heräsi. Olen iloinen, että olen pystynyt säilyttämään blogissani vapaan kommentointimahdollisuuden eli spämmiä, häiriköintiä, negakommentteja tai muuta ennakkosensuuria vaativaa sisältöä ei kommenttilootaan ole tullut. Toivottavasti saan jatkossa noudattaa samaa avoimuuden linjaa.

Päivän hyvä uutinen on muuten myös se, että löysin valaasta reiän, paikkasin sen ja siinä näyttäisi pysyvän ilma sisällä;)

12 thoughts on “Mielikuvia, purkkijupinaa ja muuta höpinää

  1. Itse en oikeen tiedä miten suhtautua tällaisiin purkki- tai mustalaatikkoprojekteihin. Ensin pidin sitä ihan kivana ideana, mutta nyt en oikein näe, että mitä itua siinä on. Onko sillä käytännössä mitään eroa, onko lakka käyttämätön vai onko sitä käytetty kerran? Jotenkin hassua, että ihmiset (minäkin aina välillä) ottavat paineita käyttämättömistä lakoista, mutta sitten kun niitä on kerran käyttänyt niin voikin hyvillä mielin siirtää lakan hyllyyn pölyttymään.
    Ehkä se lakkojen kerran käyttäminen on jonkinlainen puolustustapa. ”Ei mulla ole liikaa lakkoja, käytän näitä kaikkia.” Tämä nyt on vain tämmöistä pohdiskelua, en tarkoita että kaikilla olisi tuo syy takana.

    Ja ennen kuin simahdan tähän koneen ääreen, sanon vielä, että tykkään lukea sun kirjoituksia. Kirjoitat sujuvasti ja virheettömästi ja teksti on hyvin jaksotettu, mikä tekee siitä helppolukuista. En nyt tähän aikaan aamuyöstä enää meinaa löytää niitä sopivimpia sanoja, mutta sanottakoon, että voisin varmaan mielenkiinnolla lukea postauksen, jossa kerrot kuinka tyhjensit tiskikoneen.

    Siinä oli randomeja ajatuksia, joita mulle heräsi. :D

  2. Vaikka se rahanmenoa onkin, mun mielestä on suorastaan ihanaa, että vielä löytyy huippubloggaajia, jotka eivät saa jokaista kynsilakkaa ilmaiseksi jostain. Ehkä mulla on jotain kateutta havaittavissa (heh heh), mutta suorastaan ärsyttää lukea tähtimerkein*-merkeittyjä postauksia, missä linkkeinä on suurinpiirtein joka kolmas sana. Tietyissä blogeissa omakustanteiset lakat ja koristeet ovat ennemmin harvinainen poikkeus kuin sääntö.

    Mä olen itse harkinnut samanlaista ”kokeilemattomien purkkia” kuin sulla on (ja idea tietysti sulta, hähää), mutten ole saanut aikaiseksi. Mietin myös sitä, pitääkö mulla sellainen olla, jos kyllä niin miksi. Pitääkö mun kantaa huolta siitä, olenko testannut ne kaikki 9 lakkaa, jotka kotiutuivat juuri ennen muuttoa (vastaus: en ole testannut)? Vai antaisinko testaamattomien lakkojen vaan lojua laatikossa kunnes inspis jonain päivänä iskee…

    Mulla tosin on nyt vakavamman laatuinen kynsimasennus menossa, että ehkä siksi nämä aatteet :D

  3. Samoilla linjoilla Tiian kanssa, tämä on kyllä ihana blogi siitäKIN syystä että sponsorilinkkejä ei ole tulvaksi asti. Mulla kans käyttämättömien lakkojen purkki välillä tuijottaa syyttävästi mutta yleensä kyllä ihan haluankin lakata niillä vielä käyttämättömillä ja nähdä millaisia ne lakat ovat kynsillä :) Ja mua ei haittaa vaikka koristelisit maailman tappiin asti kynnet decaleilla ja niiteillä, koska ne kynnet nyt vaan ovat niin valtavan kauniita :)

  4. Musta tuntuu, että jokaisen järkevän ja hyvän bloggaajan kannattaa tehdä juuri sellaisia kynsiä, joita omakseen kokee. Mulla on aina leimailuja, mutta ne jotka niistä ei pidä niin kiertävät sitten mun blogin kaukaa. Ne jotka tykkäävät, jäävät. Se on kuitenkin oma blogi ja itselle sitä tehdään. :)

    Mä huomasin itse alkuvuodesta kun käytin kynsillä kaikki käyttämättömät lakat, että se loppu oli yhtä tuskaa ja vei ilon lakkailemisesta. Sen jälkeen en ole enää pitänyt listaa käyttämättömistä lakoista, vaan katselen aina lakkahyllyä ja etsiskelen sieltä käyttämättömiä. Jos ei joku väri tunnu sen päivän väriltä, en revi stressiä siitä vaan lakkaan sitten toisella lakalla. Tosin mulla ei enään niin hirvittävästi niitä käyttämättömiä ole, mutta toistakymmentä kuitenkin. Luulen, että ensi viikolla niitä on kyllä taas muutamia lisää. ;)

  5. Eihän tuo ees ollut mikään romaani, helposti jaksoi lukea! Kuten aina sun tekstiä. Se on niin sujuvaa, että sitä on sujuvaa lukeakin! Ja jatka samaa rataa lakkauksienkin osalta. I like! :) En ollut ikinä kuullutkaan decaleista ennen kun törmäsin sun blogiin ja oon itsekin aivan rakastunut niihin nykyisin! Niin helppoa ja nättiä.

    Kiva on myös tuo ettei sulla oo jokainen lakka ”saatu täältä(klik)”, jossain vaiheessa se alkaa jo vähän ärsyttää (joo kateellinen olen), mut musta kynsienlakkailussa yks kohokohta on se kun kotiutat jonkun ihanan lakan ja pääset lakkaamaan sen kynsille ekan kerran, eikä niin et postilaatikkoon tippuu 20 lakkaa ja siellä löytyy sit yks oikein ihanakin. Ihan kivaahan tuo varmaan olis. Pihinä ihmisenä mä kotiutan vaan ne mitkä on mun värisiä ja ihania, enkä sellasii ”ehkä tykkään ehkä en”.

    Mun kynsiharrastus on kovin alussa vasta joten lakkojakaan ei ihan kauheasti ole, joten käyttämättömiäkään ei löydy yhtään :D Joten tohon lakkaamattoomiin en kommentoi mitään!

    Suottaapi olla ettei tässä kommentissa ollut taas päätä eikä häntää (voi kun osaisin kirjottaa yhtä sujuvasti kun sä), mut kiitokset kuitenkin ihanasta blogista ja tosi hyvä laatuisista kuvista niistä super iso plussa sulle! :)

  6. Yuella on hyvä pointti kommenttinsa ekassa kappaleessa. Vähän erilainen näkökulma purkkiasiaan :).

    Saatujen lakkojen linkittämisestä en sen sijaan itse välitä, jos kynnet/lakkaukset muuten tarjoavat jotain hienoja koristeluja katseltavaksi tai sitten vertaansa vailla olevia swatch-kuvia. Jos taas kuvissa on nopeasti ja vähän pakosta väsättyä kauraa, saattaa tulla fiilis, että postaus on tehty velvollisuudentunteesta tuotteen lahjoittajaa kohtaan. Ei hyvä, koska intohimo puuttuu :/.

    Sinun kukkadecalikynnet on aina ihania, mutta ehkä avistuksen haaveilen, että välillä tekisit vaikka koristelulakoilla jotain? Oon nimittäin toista mieltä sun taiteellisesta lahjakkuudesta ja siksi olisi kiva nähdä, mitä saisit aikaa :). Toisinaan on hyvä poiketa omalta mukavuusalueeltakin (muistissa ne vihret örkkikynnet <3!), hih.

    Tekstejäsi on myös aina hauska lukea :). Harmillisesti nyt muutamama viikko on omassa elämässäni ollut sellaista hulinaa, että ihan kauhistuttaa, kun ei ehdi muka lukea lemppariblogeja! Aivan kamalaa kohtalo ;D. Kuulolla siis ollaan, vaikkei kommenttia ole kuulunut yhtä usein :). Jatka siis samaan malliin tai eri, pysyn lukijana kuin tauti, heh.

  7. Jos jollakin, niin sulla on taito käyttää siirtokuvia niin luovasti, että vaikka niitä olis joka kynsissä niin ne silti jaksaa ihastuttaa! Mä miellän siirtokuvat niiiin sun jutuksi, samoin kuin leimailun Belegwenin, että jos yhtäkkiä lopettaisit niiden käytön niin kauhistuisin. Oon kyllä samaa mieltä Sannun kans sun taiteellisuudesta ja mielelläni näkisin joskus muitakin koristelutyylejä, mutta jatkan kyllä blogisi lukemista ilolla, vaikka et enää kuunaan käyttäisi mitään muita koristeluja kuin siirtokuvia ja niittejä:)

  8. Tää postaus oli pitkään auki, kun pohdiskelin asioita, joita olit kirjoittanut ja yritin kasata ajatuksiani jollain tavalla järkevään muotoon, siinä todennäköisesti aika huonosti onnistuen.

    Mutta aloitetaan siitä, että puhuit siitä, että blogisi ei ole nail artin edellä käviä, ei swatch blogi ja että koristelusi on aika usein decalit + niitit. Itse en ole koskaan kokenut sitä mitenkään tylsäksi ja odottelen innolla jokaista uutta postaustasi. Ja itse ainakin käyn täällä hakemassa kynsikriisin iskiessä inspiraatiota.

    Ja totta kai omalta mukavuusalueelta on hyvä joskus poistua ja blogin puitteissa se on huomattavasti helpompaa kuin ”ilman syytä”, mutta toisaalta jokainen bloggaaja kuitenkin lakkaa ne kynnet itselleen. Vaikka niitä julkisesti haluaakin esitellä ja tykkää huomiosta, niin tärkeää niissä on silti itse viihtyä.

    Ja puhuit tosta purkista ja sen rajoittavuudesta, helppo täältä sivusta huudella, että älä ota stressiä siitä. Itselläni ei ole sinällään niin kamalasti testaamattomia lakkoja, mutta koska bloggaus on tullut osaksi tätä harrastusta vasta ihan viime aikoina, niin blogissa näkemättömiä lakkoja on sitäkin enemmän. Ja niistä saan itse stressiä.

    Anyway, sekalaisen kommentin tarkoitus oli kai tuoda ilmi, että täällä on yksi lisää, joka tykkää sun blogista just sellaisena kun se on :)

  9. Ainoa, mitä nyt kykenen sanomaan,on se, että pidän sun blogista kovasti. Ihan tosi kovasti.

    Ja kiva, että sait purkkiongelmaasi apua! (Nimim.kirppiksellä kyttäämässä)

  10. Just tämän takia en ole koskaan ottanut käyttöön mitään systeemiä, mikä erottelee käyttämättömät lakat käytetyistä. Haluan käyttää lakkoja ihan sen mukaan, millainen fiilis on ja millä lakalla/värillä tekee mieli laka, riippumatta siitä olenko käyttänyt sitä ennen. Tietysti mulla näiden testaamattomien määrätkin on vähän pienemmät kuin sulla, pyörii yleensä max. kymmenen tienoilla.

    Mä tykkään tällaisesta tajunnanvirta meiningistä, paljon kivempi lukea kuin sellaista viimeiseen asti editoitua tektsiä :) Myös kuvasi ovat tosi kauniita!

  11. Hei tää on just sunlainen blogi ja siksi just niin kiva :) Mä aina odottelen, koska sulta tulee uutta taas! Ei sun lakkauksiin kukkajuttuihin eikä niitteihin kyllästy, ei todellakaan! Eikä varsinkaan riivattuihin rantaleluihin :D Sä kirjotat just kivasti ja blogias on ihana seurata ja kuvas on törkeen onnistuneita ja hyviä. Kerrassaan mainio blogi, tykkään niin kovasti <3 Sä teet just semmosia kynsiä missä ite viihdyt, tottakai. Se on sanomattakin selvää, jokaisella omanlaisensa blogi, niin täytyykin olla. Vaikken mä kukkajutuista niin hirmusti välitä, mutta silti ihailen hurjasti aina kynsiäs! Ja jokaisen juttus oon aina lukenut!

    Ja antaisit tikkupurkin olla, ne vaan vainoo sua ja pilaa sun lakkausfiilikset vielä! Mitään semmosta ei saa tehdä mikä aiheuttaa tyhmiä fiiliksiä. Mä kokeilin mustaalaatikkoa pari kuukautta ja riemusta kiljuen lopetin sen :D Lakkaat välillä uutuuksilla ja välillä rakkailla vanhoilla :) Tämmöseen mä oon päätynyt. Joskus on niin ihanaa kaivaa niitä vanhimpia lakkoja laatikosta, mistä kaikki tää harrastus on alkanut ja, jotka on niin nättejä ja tärkeitä, joista ei millään luopuis. Niilläkin pitää lakata. Mä nykyään pistän eteenpäin lakan kaverille, jos ei sydämessä sykähdytä. Lakkakokoelma pitää olla semmonen täydellinen ja ihana, että sitä ihailee välillä muutenkin mielellään ja tutkiskelee pulloja hymyillen eli no stress :) Hyvä siis, kun sait karsittua lakkoja, se helpottaa olotilaa jo kummasti.

    Me lukijat tykätään susta hirmusti, sen varmasti oot huomannut. Kaikki sun blogissas on kohdallaan. Rantalelut ei vaan ehkä susta tykkäile, vielä ;) Mutta nekin oppii pikkuhiljaa…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *