Hajuvesityöpajassa

Helsingin Kaupunginmuseo järjesti aiemmin tänä vuonna Max Perttulan luotsaaman hajuvesityöpajan. Silloin pohdiskelin osallistumista, mutta koska kukaan ei innostunut lähtemään kaveriksi, asia unohtui. Nyt maaliskuussa järjestettiin toiveuusintana muutama työpaja lisää ja blogikollega Funky and Fifty ehdotti osallistumista. Olin heti jutussa mukana ja kun ilmoittautumislinkki aktivoitui, kumpikin oli naputtamassa ilmoittautumista tasan sillä kellonlyömällä. Harmillisesti kävi niin, että mulle irtosi paikka, mutta F&F jäi varasijalle:( Harkitsin sen vuoksi itsekin peruvani, mutta ”yleisön painostuksesta” osallistuin kuitenkin työpajaan. Materiaalimaksu oli 15€, ei siis mitään tyyristä lystiä ollenkaan.

Ja eihän se turha reissu ollut, vaan mielenkiintoinen puolitoistatuntinen tuoksujen maailmassa.


Tuoksun valmistaminen oli jännää puuhaa. Homma lähti käyntiin siten, että meillä oli lääkemitta, jossa oli 5ml hajusteetonta silikoniöljyä ja siihen lisättiin ensin latvatuoksu, sitten runkotuoksu ja lopuksi pohjatuoksu.


Tuoksurungon valmistuttua sitä alettiin modifioimaan omien mieltymysten suuntaan pienellä pipetillä tippa kerrallaan.


Mä tietenkin lähdin ihan väärällä tavalla liikkeelle. Kuvittelin, että enemmän on parempi, ja kaatelin kuppiin ronskisti maksimimäärät jokaisesta kolmesta pullosta. Viisaampaa olisi ollut käyttää malttia ja mennä ensin minimillä ja sitten lisätä. Jossain vaiheessa näytti siltä, että poistun tilaisuudesta 10 litran ämpärin kanssa, koska tuoksun määrä kupissa lisääntyi samaan tahtiin otsani hikikarpaloiden kanssa. Jos olisin malttanut säätää tuoksua pikkuhiljaa, tippa kerrallaan, se ei ehkä olisi lähtenyt kehittymään aivan väärään suuntaan jonka vuoksi jouduin tekemään aika ison korjausliikkeen ja lisäämään runkotuoksua reilusti.


Työvaiheissa sinänsä ei ollut oikein mitään kuvattavaa. Nesteitä tiputeltiin kuppeihin pulloista ja pipeteistä, joten kuvallinen anti jää vähän vähäiseksi. Pöydällä näkyvissä pikkuriikkisissä pulloissa on ”koristeluun” tarkoitettuja tuoksutippoja mm. vesimäistä sitruksista vivahdetta tuovaa tai karamellisoitua sokeria, joka antaa tuoksulle mausteisen ja makean gourmand-vivahteen.


Valmiit tuoksut pullotetiin ja halutessaan ne sai vielä pakata itse koristeltavaan paperipussiin. Tuoksuille sai tietenkin keksiä nimen, mutta oma tuotokseni on toistaiseksi nimetön rassukka. Kyseessä on todellakin täysin uniikki ja ainutlaatuinen tuoksu, koska en osaisi enää valmistaa sitä uudelleen, vaan se syntyi ihan vahingossa yrityksen ja erehdyksen kautta:D
Vieressäni ollut nainen kirjasi ylös jokaisen tuoksuun laittamansa tipan, mutta arvatkaa olinko mä niin fiksu. Aivan oikein; en tietenkään ollut.


Hajuvesityöpaja oli mielenkiintoinen kokemus. Olisin ehkä toivonut hieman enemmän tietoa eri tuoksukomponenttien käyttäytymisestä tuoksua valmistettaessa, mutta käytettävissä oleva aika oli siihen liian lyhyt. Lisäksi pyyhkeitä on pakko antaa pöytien järjestelystä. Tuoleja ei ollut, joten porukka oli lattialla polviseisonnassa ja sen seurauksena pöytien ympärillä oli vaikea liikkua. Tilaa olisi ollut käytössä enemmänkin ja tarkka pipettityöskentely olisi sujunut mukavammin istuen eikä niin, että joku kulki koko ajan selän takana. Motitin vielä itseni perimmäiseen nurkkaan josta oli tosi hankala päästä pois.


Valmiissa tuoksussa tuntuu tällä hetkellä alkutuoksuna hyvin mausteiset ja puiset elementit, jotka kevenevät nopeasti tuoden esiin kukkaisemmat vivahteet. Sydäntuoksu on vesimäinen, pehmeä ja puuterinen. On jännä nähdä, mihin tuoksu vielä kehittyy kun siitä jo tässä vaiheessa nousee esiin näin paljon erilaisia piirteitä. Jossain vaiheessa prosessia tuoksussa nousi hyvin voimakkaasti esiin orvokki ja jos olisi lopettanut kehittelyn siihen, olisi voinut tuoksua Guerlainin meteoriiteille:)

Helsingin Kaupunginmuseoon pitää muuten käydä tutustumassa ihan erikseen ja ajan kanssa, uudet tilat olivat hienot ja kiinnostavat. Laitan to do-listalle ja menkäähän tekin, jos ette ole jo käyneet.

22 thoughts on “Hajuvesityöpajassa

  1. Polvillaanko siellä työskenneltiin? Jestas. Olisin ollut kyllä jalkapuolijopi tuon session jälkeen;) Lisäksi mulla olisi varmasti käynyt samalla tavalla, että tonkan kanssa olisin paikalta poistunut, kun en osaa tipotella mitään;) Mutta pääasia, että sait oman uniikin tuoksun nätissä pullossa:)

    1. Seisten oli kai tarkoitus, mutta ainakin mun pituiselle ihmiselle se oli täysin mahdotonta eli tuoleja olisi totisesti kaivattu. Ei munkaan nivelrikkoiset polvet kestä polviseisontaa, vaikka alla olikin matto. Kiva paja vaikka ergonomia olikin vähän hakusessa:D

  2. Luulin että siellä tapahtuu enemmänkin kun itse olen yhdistänyt eteerisiä öljyjä vesipohjaan, niin tarvitaan myös esimerkiksi. Polysorbatea, jotta öljy ja vesi sekoittuvat. Olivatko tuoksut synteettisiä vai aidoista kasveista uutettuja? Olivatko ne alkoholipohjassa vai missä muodossa?Tulee kysymystulva kun on kiinnostavaa :)

    1. Mä luulen, että tuoksut olivat kaikki synteettisiä ja luultavasti alkoholipohjassa. Mulla meni myös ohi että mitä tuo pohjana käytetty silikoniöljy oli, koska se oli valmiiksi annosteltu kuppeihin. Juttelin pajasta kaverin kanssa, joka arveli, että se on luultavasti ollut propyleeniglykolia ja mä taas mietin glyserolia.
      Meillä oli vain se 1,5 tuntia aikaa joten siinä ei ollut mahdollisuuta mennä juuri pintaraapaisua pitemmälle kun porukkaakin oli parikymmentä ja kaikille piti saada ohjeet perille. Olisi kyllä kiva päästä jollekin koko päivän kurssille, jossa tätä tuoksujen kemiaakin pääsisi opiskelemaan vähän pintaa syvemmältä:)

    1. Kaikki kosmetiikkaan liittyvät kokemukset on kyllä tosi kiinnostavia. Mä toivoisin, että näitä järkättäisiin vaikka työväenopistoissa tms enemmänkin!

  3. Propyleeniglykoli voi hyvinkin olla. Se on juoksevaa. Glyseriini on paksumpaa mutta eihän eroa oikein voi tietää, jos ei ole käsitellyt molempia nesteitä. Ja kai niitäkin voi valmistaa eri tavoin eikä edes ko nesteitä käsitelleenä huomaisi eroa. Propyleeniglygoli imeytää tuotteen ihoon syvälle joten toisaalta voisi kuvitella ettei se ole sitä mutta sitten taas toisaalta voi just siksi olla sitä. Piti googlata ja parfyymipohja on yleensä alkoholia ja vettä. Voi jösses tätä ihmettelyä. Sori- en voi auttaa itseäni kun olen niin kiinnostunut kosmetiikan eri ainesosista :D :D :D

  4. No onpa kummaa, ettei tuoleja ollut, ei ihan loppuun asti ajateltu. :D Olen joskus vuosia sitten tehnyt oman tuoksun ja se on kivaa ja mielenkiintoista puuhaa, silloin sain kaiken selostuksen englanniksi, joten vähän meni jotain ohi. Mä en olisi edes pystynyt olemaan tossa asennossa kauaa, koska loukkasin polveni loka-marraskuussa Ikean parkkipaikalla. :(

    1. Mulle on lähtökohtaisesti jo kaikki pöytätasot aina väärällä korkeudella ja sitten kun siihen yhdistetään kuluneet selän välilevyt ja nivelrikkoiset polvet, niin istuma-asento on kyllä se mieluisin. Idea ehkä oli, että seisten pääsee helposti liikkumaan ja hakemaan tarvikkeita, mutta ei se kyllä käytännössä toiminut. Pieni asia sinänsä, mutta jäi melkein päällimmäisenä mieleen tilaisuudesta.

  5. Ihan käsittämätöntä toi tuolien puute :o mutta hurjan mielenkiintoiselta kuulostaa. Naurattaa vaan jo etukäteen mielikuva siitä että minä ja sinä oltais oltu tuolla yhtä aikaa. Olis tullu sanomista, enkä halua ees tietää millanen mun tuoksu olis ollut :DD

    1. Ihan parasta se olisi tietenkin silloin, kun olisi mahdollista käyttää kaikkia maailman raaka-aineita mutta se todennäköisesti vaikeuttaisi hommaa entisestään. Hauska kokemus kyllä!

  6. Mielenkiintoisen kuuloinen tilaisuus, harmi etta toteutus vahan ontui, kenen ihmeen idea lienee ettei paikalle ollut jarjestetty tuoleja. :o Itse olisin varmasti kaivannut myos vahan syvallisempaa paneutumista asiaan, jos olisin ollut paikalla.

    1. Totta, muakin jäi harmittamaan ettei asiaan ehditty paneutua syvällisemmin. Ehkä se kemiapuoli kiinnostaa tavallista tallaajaa enemmän meitä kosmetiikkahörhöjä:)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *