Hajuvesityöpajassa

Helsingin Kaupunginmuseo järjesti aiemmin tänä vuonna Max Perttulan luotsaaman hajuvesityöpajan. Silloin pohdiskelin osallistumista, mutta koska kukaan ei innostunut lähtemään kaveriksi, asia unohtui. Nyt maaliskuussa järjestettiin toiveuusintana muutama työpaja lisää ja blogikollega Funky and Fifty ehdotti osallistumista. Olin heti jutussa mukana ja kun ilmoittautumislinkki aktivoitui, kumpikin oli naputtamassa ilmoittautumista tasan sillä kellonlyömällä. Harmillisesti kävi niin, että mulle irtosi paikka, mutta F&F jäi varasijalle:( Harkitsin sen vuoksi itsekin peruvani, mutta ”yleisön painostuksesta” osallistuin kuitenkin työpajaan. Materiaalimaksu oli 15€, ei siis mitään tyyristä lystiä ollenkaan.

Ja eihän se turha reissu ollut, vaan mielenkiintoinen puolitoistatuntinen tuoksujen maailmassa.


Tuoksun valmistaminen oli jännää puuhaa. Homma lähti käyntiin siten, että meillä oli lääkemitta, jossa oli 5ml hajusteetonta silikoniöljyä ja siihen lisättiin ensin latvatuoksu, sitten runkotuoksu ja lopuksi pohjatuoksu.


Tuoksurungon valmistuttua sitä alettiin modifioimaan omien mieltymysten suuntaan pienellä pipetillä tippa kerrallaan.


Mä tietenkin lähdin ihan väärällä tavalla liikkeelle. Kuvittelin, että enemmän on parempi, ja kaatelin kuppiin ronskisti maksimimäärät jokaisesta kolmesta pullosta. Viisaampaa olisi ollut käyttää malttia ja mennä ensin minimillä ja sitten lisätä. Jossain vaiheessa näytti siltä, että poistun tilaisuudesta 10 litran ämpärin kanssa, koska tuoksun määrä kupissa lisääntyi samaan tahtiin otsani hikikarpaloiden kanssa. Jos olisin malttanut säätää tuoksua pikkuhiljaa, tippa kerrallaan, se ei ehkä olisi lähtenyt kehittymään aivan väärään suuntaan jonka vuoksi jouduin tekemään aika ison korjausliikkeen ja lisäämään runkotuoksua reilusti.


Työvaiheissa sinänsä ei ollut oikein mitään kuvattavaa. Nesteitä tiputeltiin kuppeihin pulloista ja pipeteistä, joten kuvallinen anti jää vähän vähäiseksi. Pöydällä näkyvissä pikkuriikkisissä pulloissa on ”koristeluun” tarkoitettuja tuoksutippoja mm. vesimäistä sitruksista vivahdetta tuovaa tai karamellisoitua sokeria, joka antaa tuoksulle mausteisen ja makean gourmand-vivahteen.


Valmiit tuoksut pullotetiin ja halutessaan ne sai vielä pakata itse koristeltavaan paperipussiin. Tuoksuille sai tietenkin keksiä nimen, mutta oma tuotokseni on toistaiseksi nimetön rassukka. Kyseessä on todellakin täysin uniikki ja ainutlaatuinen tuoksu, koska en osaisi enää valmistaa sitä uudelleen, vaan se syntyi ihan vahingossa yrityksen ja erehdyksen kautta:D
Vieressäni ollut nainen kirjasi ylös jokaisen tuoksuun laittamansa tipan, mutta arvatkaa olinko mä niin fiksu. Aivan oikein; en tietenkään ollut.


Hajuvesityöpaja oli mielenkiintoinen kokemus. Olisin ehkä toivonut hieman enemmän tietoa eri tuoksukomponenttien käyttäytymisestä tuoksua valmistettaessa, mutta käytettävissä oleva aika oli siihen liian lyhyt. Lisäksi pyyhkeitä on pakko antaa pöytien järjestelystä. Tuoleja ei ollut, joten porukka oli lattialla polviseisonnassa ja sen seurauksena pöytien ympärillä oli vaikea liikkua. Tilaa olisi ollut käytössä enemmänkin ja tarkka pipettityöskentely olisi sujunut mukavammin istuen eikä niin, että joku kulki koko ajan selän takana. Motitin vielä itseni perimmäiseen nurkkaan josta oli tosi hankala päästä pois.


Valmiissa tuoksussa tuntuu tällä hetkellä alkutuoksuna hyvin mausteiset ja puiset elementit, jotka kevenevät nopeasti tuoden esiin kukkaisemmat vivahteet. Sydäntuoksu on vesimäinen, pehmeä ja puuterinen. On jännä nähdä, mihin tuoksu vielä kehittyy kun siitä jo tässä vaiheessa nousee esiin näin paljon erilaisia piirteitä. Jossain vaiheessa prosessia tuoksussa nousi hyvin voimakkaasti esiin orvokki ja jos olisi lopettanut kehittelyn siihen, olisi voinut tuoksua Guerlainin meteoriiteille:)

Helsingin Kaupunginmuseoon pitää muuten käydä tutustumassa ihan erikseen ja ajan kanssa, uudet tilat olivat hienot ja kiinnostavat. Laitan to do-listalle ja menkäähän tekin, jos ette ole jo käyneet.

Marc Jacobs Daisy Eau So Fresh Kiss – kevät tuoksuu pinkiltä

Löysin vasta miltei vuosi sitten hieman myöhäisheränneenä Marc Jacobsin tuoksut. Tänä keväänä osasin jo odottaa uusia tuoksulanseerauksia ja Daisy Eau So Fresh Kiss oli odotusten arvoinen.

Daisy Eau So Fresh Kiss on kevyt, raikas ja eloisa sekoitus pionia, kirsikankukkaa ja ruusun terälehtiä. Aistillinen valkoinen puu ja santelipuu tuovat jälkituoksuun täyteläisyyttä.

Alkutuoksu: Mandariinin lehdet, mustaherukka, roseepippuri
Sydäntuoksu: Pioni, kirsikankukan terälehdet, vaaleanpunainen ruusu
Jälkituoksu: Valkoinen puu, santelipuu, ambrox


En missään nimessä ole mikään tuoksuguru, mutta nuotteja lukemalla olen oppinut poimimaan tuoksukuvauksista itseäni miellyttävät elementit ja niitä kaikkia löytyy Eau So Fresh Kissistä.


Alkutuoksussa ihastuttaa kirpeä ja raikas hedelmäisyys. Iholla lämmetessään aistin kukkaisemmat vivahteet ja lopuksi pehmeät ja aavistuksen jopa maskuliiniset puutuoksut. Olen huomannut, että omalla ihollani tuoksujen ”miehekkäämmät” vivahteet korostuvat aika herkästi, mutta hyvällä tavalla.

Kevyt tuoksu ei säily iholla kovinkaan pitkään, mutta tätä voi huoletta lisätä päivän aikana vaikkapa mukana kulkevasta pikkupullosta.

Pullo on reilun kokoinen, 75ml, ja tuoksun hinta on n. 75€. Kyseessä on kausituoksu joka on saatavilla rajoitetun ajan.
Ihana, ihana tuoksu. Kun tähän lisätään vielä ikkunasta pilkistävä aurinko, ilmassa on lupaus keväästä <3

Miltä teidän keväänne tuoksuu?


Tuoksu saatu pr-näytteenä

Tuoksunko liikaa?

Mietin otsikon kysymystä odotellessani vuoroani terveyskeskuksen aulassa: mistä tietää, tuoksuuko liikaa?
Monissa julkisissa tiloissa, etenkin terveydenhuollon palvelupisteissä, on seinällä kyltti ”tulethan tuoksutta”, koska etenkin voimakkaat hajusteet saattavat aiheuttaa herkemmille ihmisille päänsärkyä ja huonovointisuutta.

Ohitseni junassa kulki tyttö, jonka pitkistä, auki olevista hiuksista kantautui nenääni voimakas, joskin mielestäni hyvä muotoilutuotteiden tuoksu. Kampaajalta tullessa tämän huomaa itsekin, kun hiuksiin on laitettu eri tuotteita kuin itse normaalisti käytän. Tätä kirjoittaessani mulla on hiuksissa Moroccanoilin tuotteita joiden tuoksusta tykkään todella paljon. Tiedän kuitenkin, että joidenkin mielestä se on liian voimakas ja olen kuullut sitä kuvailtavan jopa mummomaiseksi.


Aina kun ottaa käyttöön uusia kosmetiikkatuotteita, niiden tuoksu on aistittavissa hetken aikaa. Sitten nenä tottuu. Moni alkaa tässä tilanteessa käyttää määrällisesti enemmän esimerkiksi parfyymia, koska ei enää itse haista sitä samalla tavalla. Siksikin on hyvä vaihtaa välillä toiseen parfyymiin tai ainakin pidättäytyä samassa määrässä suihkauksia.

Käytän päivittäin huomattavaa määrää erilaisia kosmetiikkatuotteita. Milleköhän minä tuoksun jonkun toisen mielestä? Ajatteleeko joku junassa, että olipa tuolla naisella hyväntuoksuiset hiukset? Tätä mun tukkaa tosin ei juuri heilautella mihinkään:)
Tai vastaavasti, meneekö jonkun herkemmän nenä tukkoon mun seurassa? Entä jos siitä tuntuu samalta kuin musta jonkun sellaisen kanssa, joka on kaatanut päälleen puoli pulloa Chanel vitosta. Vahvat, hyvin mausteiset tuoksut tukkivat minunkin nenäni.


Parfyymien ja muiden kosmetiikkatuotteiden lisäksi tulevat muut mukana kulkevat tuoksut, kuten pyykinpesuaineet ja vaikkapa valkosipuli, jota mieluusti lisään ruokaan. Sitäkään ei haista itse mutta toinen sen kyllä huomaa.

Olisipa kiva päästä nuuhkimaan itseään jotenkin ulkopuolisena. Oletteko koskaan miettineet omaa kosmetiikan käyttöänne tältä kantilta?