O’Hara

Toinen hankkimistani piCture pOlishin lakoista on punainen, pienellä hologlitterillä pakattu O’Hara. Aiemmin olen postannut Shockedin täällä.

O’Hara ei ollut hyvä lakka. Se oli Täydellinen, niin ihana että melkein itkettää. En keksi siitä kerrassaan mitään vikaa. Miten jelly-koostumuksinen lakka voi peittää lähestulkoon yhdellä kerroksella ja levittyä niin hyvin, että juuri mitään siistittävää ei jää ja sekin irtoaa vaivattomasti kynsinauhoilta? Punaiset ovat joskus tosi haastavia jymähtäessään kiinni kynsinauhoille. Ällistyttävää on sekin, että pinta jää täysin tasaiseksi ja niin kiiltäväksi, ettei välttämättä vaatisi päällyslakkaa lainkaan.

Jos saisin valita, lakkaisin loppuikäni tällaisilla lakoilla enkä tappelisi enää koskaan hankalien kanssa.

Laitoin hyvästä pigmentistä huolimatta kaksi lakkakerrosta ettei tule ylläreitä paremmassa valaistuksessa. En nyt tämän enempää hehkuta tätä lakkaamisen riemujuhlaa, sillä minut palautti maanpinnalle käyttämäni tarrat. Mikä ihme sai tarttumaan jo parhaat päivänsä nähneisiin tarroihin, joiden liimapinta ei ollut enää ihan terässä ja jotka uutenakin pyrkivät repsottamaan sieltä täältä??

Tarrojen päälle piti tietenkin laittaa useampi kerros päällyslakkaa ja siitäkin huolimatta ne törröttävät. Päällyslakasta sivumennen sanoen tuli mieleen, että sain juuri kätösiini G&G HK Girl Top Coatia jonka testaamista odotan innolla. Kiitos lakkojen diilauksesta ja mukavasta kahvitteluseurasta jälleen E-S:lle:)
Papuhan tätä päällyslakkaa ehtikin testaamaan ja vertaamaan pariin kilpakumppaniin, tuloksia voi kurkata täältä.
En muuten tiedä mitkä huurut minun pääni ovat sekoittaneet, mutta ajattelin seuraavan sopivan tilaisuuden tullen kotiuttaa pullon Seche Viteä ja katsoa, tulisinko nyt vuoden tauon jälkeen sen kanssa toimeen.

Tulipas taas pitkä sepustus. Ehkä haluaisitte katsoa kuvia välillä? Punaisten tapaan lakka oli hieman haastava kuvattava mutta ehkä jotenkin sain vangittua sen kauneuden kuviin.

Noo, tarrat repsottaa ja pullonpohjalta kaavittu päällyslakka (miksi pitääkin aina pihdata väärässä kohdassa??) teki pinnasta epätasaisen (ehdin ottaa kuvat ennen tätä) mutta….

”frankly, my dear, I don’t give a damn”

Hopeista hiekkaa

Minulla on muutama Golden Rosen tekstuurilakka vielä kokeilemattomien purkissa ja kullanväristen kynsien jälkeen päätin lakata hopeiset. Hopea tai valkokulta on värinä minulle mieluisampi ja helpompi kuin keltakulta, esimerkiksi koruissa. Varpailla näköjään kumpikin näyttää kivalta. Kunpa sandaalikelit jatkuisivat vielä!

Tässä lakassa on niin paljon isompaa glitteriä, että lopullisen tekstuuripinnan muodostuminen vie aika kauan aikaa. Laitoin kynsille kolme kerrosta mukavasti levittyvää lakkaa, joskin nyt kuvista näkyy ehkä aavistuksen läpikuultavuutta paikka paikoin, mutta harvemmin IRL kukaan tarkastelee varpaankynsiäni noin läheltä:D En siistinyt lakkausta koska pienet virheetkään eivät tosiaan haittaa kun normaalisti tarkastelen varpaitani about 180cm korkeudelta.

Kuvat otin ilta-auringossa, toivottavasti kukaan harvoista naapureista ei sattunut kulkemaan ohi kun pyllistelin pihakäytävällä kummallisissa asennoissa….

Ai niin, alusta jäi se tavallisesti laittamani varpaankynsivaroitus pois, mutta postaus tosiaan sisältää varvaskuvia, jos joku ei vielä huomannut;D
Laitan nyt ensimmäiseksi kuitenkin nuo pullokuvat niin vielä ehtii perääntyä.

Golden Rose Holiday 51

Tykkään! Tämä on ollut varsinainen tekstuurilakkojen kesä enkä vieläkään ole kyllästynyt. Jokos teillä tulee hiekkaa korvistakin? Syksyn lakkakokoelmissa näitä on nimittäin vielä tulossa ja allekirjoittanutkin varmasti hankkinee vielä jokusen:)

EDIT: kommentointi tähän postaukseen on estetty jatkuvan roskapostitulvan vuoksi. Pahoittelen! 

Millainen blogi on kiinnostava?

Päivän ohikiitävä teema on lukulista ja ajattelin kirjoitella omia näkemyksiäni siitä, millainen blogi on kiinnostava. Keskityn nyt vain kynsi- (ja kosmetiikka)blogeihin, sillä ne ovat lähinnä sydäntäni.

Usein varsinkin aloittelevat bloggaajat miettivät, mistä niitä lukijoita saisi. Uskokaa pois, jos blogi on huolella tehty ja kiinnostava, lukijoita kyllä alkaa tupsahdella. Omaa blogia voi mainostaa vaikkapa facebookin kynsiaiheisissa ryhmissä, mutta toisten blogien kommenttibokseissa mainostamista ei yleensä pidetä kovin korrektina.

Oma aktiivisuus näyttelee suurta roolia. Kukaan ei tiedä sinusta tai blogistasi, ellet ole jossakin ”olemassa”. Ole siis aktiivinen: kommentoi blogeissa, osallistu, postaile säännöllisesti. Kaikki eivät todellakaan pysty postaamaan joka päivä mutta tiivistä postaustahtia tärkeämpänä pidän säännöllisyyttä. Pari kertaa viikossa on jo hyvä, etenkin, jos sisältöön on panostettu.
Aktiivisuus on tärkeää myös oman blogin kommenttiboksissa; vaikka ei olisi muuta sanottavaa kommentin jättänneelle lukijalle kuin kiitos tai hymiö, niin sekin kertoo, että vastaus on huomattu.

Kukaan ei jaksa seurata blogia, jossa valitetaan jatkuvaa kiirettä ja luvataan aktivoitua ”ihan kohta”. Lukija ei halua tuntea itseään taakaksi ja tällaiset blogit kyllä pudotan itse pois lukulistaltani. Elämäntilanteet vaihtelevat ja on täysin ymmärrettävää, jos blogi hiljenee tilapäisesti mutta jos syynä on vain ”on niin paljon kaikkea muuta” niin kannattaa ehkä harkita ilmoitusta blogin laittamista tauolle, ettei lukija käy turhaan kurkkimassa uusien postausten toivossa.

Itse pidän myös aiheessa pysyttelemistä varsin tärkeänä. Kirjoitin alussa, että tarkastelen asiaa kynsi- ja kosmeblogeja ajatellen. Jos blogi täyttyy kaikesta muusta, niin oma mielenkiintoni ainakin lopahtaa. Satunnaiset aiheesta poikkeamiset ovat kiinnostavia, itse ainakin luen mielelläni suosikkiblogeistani bloggaajien muistakin kuulumisista tai esim. matkoista. Ostospostauksetkin ovat ainakin harvakseltaan ihan ok mutta enemmän minua kuitenkin kiinnostaa lakoilla aikaansaadut kynnet.

Itse tein aikanaan päätöksen olla postaamatta ostoksia enää blogiin ja esittelen hankintani blogin fb-sivulla. Kun lakka pääsee käyttöön, kerron toki siitä (usein hyvinkin vuolassanaisesti :D) mutta loppujen lopuksi kuvat rivissä olevista pulloista eivät anna kovin paljon lukijalle. Olen myös pyrkinyt siihen, että fb-sivun sisältöä eroasi blogin sisällöstä ja fb tarjoaisi muutakin, kuin linkit viimeisimpiin postauksiin.

Muutamissa blogeissa on vilautettu lakkakokoelmia merkeittäin ja ne ovat jo paljon kiinnostavampia, etenkin, jos lakoista on kerrottu vähän enemmän.

Houkuttelevassa blogissa on myös hyvälaatuiset ja riittävän suuret kuvat. Blogin leveys ja kuvien koko vaihtelevat hyvinkin paljon, samoin laitteet, joilla lukijat blogia seuraavat joten näiden välillä täytyy yleensä päätyä kompromissiin. Kannattaa kysellä lukijoiden mielipidettä jos on epävarma. Itse en muista yhtään blogia, jonka kuvat olisivat liian suuria, sen sijaan turhan pieniä on paljon. Pääsääntöisesti suhailen netissä 17″ läppärillä ja jonkin verran iPadilla. Kuvat kannattaa myös pienentää katsojaystävällisemmiksi (mikä ei tarkoita kuvan fyysistä kokoa näytöllä vaan tiedoston kokoa) niin, että ne latautuvat vikkelästi kaikilla päätelaitteilla. Nykyiset kamerat tuottavat niin isoja ja raskaita kuvia, ettei niitä kannata ladata nettiin sellaisenaan.

Kuvien tulisi siis olla sen kokoisia, ettei niitä tarvitse erikseen klikkailla auki. Kynsi- ja meikkikuvissa valaistus, terävyys ja tarkennus ovat aika olennaisia. Itse en ainakaan jaksa arvailla, mitä kynsillä näkyy, jos tarkennus on taustalla näkyvässä muropaketissa. Kuvausolosuhteista voisi kirjoittaa kokonaan oman postauksensa ja aika paljon olen tästä paasannutkin, mutta taustaan kannattaa kiinnittää huomiota. Plussaa on siisti ja rauhallinen tausta ilman turhia härpäkkeitä. Ulkona luonnossa otetut kuvat ovat myös kivoja, ainakin minun mielestäni, otanhan niitä itsekin:) Kuvat kannattaa myös rajata niin, ettei niissä ole kovin paljoa aiheeseen liittymätöntä ja näin myös kuvattava kohde tulee lähemmäs katsojaa.

Paitsi kuvat, myös teksti näyttelee blogipostauksessa tärkeää roolia. Sujuvaa, virheetöntä tekstiä on mukava lukea ja vielä jos siinä on ripaus persoonallisuutta, se on aina plussaa. Harrasteblogien ei tarvitse olla otsa kurtussa kaikkia kielioppisääntöjä tiukasti noudattaen kirjoitettuja vaan niissä saa ja pitää näkyä kirjoittajan oma tyyli. Joku käyttää murretta ja joku kirjakieltä mutta toivottavaa on, ettei tekstissä olisi ihan valtavaa määrää kirjoitusvirheitä. Erityisesti yhdyssanavirheet ärsyttävät allekirjoittanutta. Teksti olisi myös hyvä oikolukea, tätähän en itse tee oikeastaan koskaan;)

Tekstin sisältöön kannattaa kiinnittää huomiota oikeinkirjoituksen lisäksi. Lukijaa kiinnostaa, millainen käytetty lakka oli laadultaan, ehkä sekin, mistä sen voi hankkia. Kysyä voi toki, mutta on vähän tylsää jos postauksessa on vain kuvat ja teksti ”saattoi peittää kahdella mutta vaati ehkä neljä kerrosta, kuivumisaikaa en muista”. Blogit näyttelevät sangen merkittävää osaa harrastajien tuotetietoutta ajatellen, mistään muualta emme saa niin paljon tietoa esim. lakoista kuin blogien välityksellä.

Nyt pitää tämän kaiken avautumiseni jälkeen muistaa, että blogi on aina kirjoittajansa näköinen ja kaikkia ei voi miellyttää. Pelkästään Suomessa on niin paljon kynsi- ja kosmetiikka-aiheisia blogeja, että jokaiselle löytyy varmasti mielekästä seurattavaa.
Nämä ovat myös omia näkemyksiäni, mielipiteitäni ja huomioita joita olen tehnyt muutamia vuosia blogimaailmassa seikkaillessani sekä oman ”bloggajaurani” aikana. Tärkeintä on, että bloggaus on hauskaa, vastavuoroista ja tuottaa mielihyvää.

Mukavia bloggaushetkiä ja sanahan on vapaa tähänkin postaukseen:)