Kulmat ruotuun kantapään kautta

Ikääntyminen se jaksaa aina yllättää ja useimmiten se tarkoittaa ulkonäköön liittyen jotakin negatiivista ja ärsyttävää. Yksi neljänkympin rajapyykin jälkeen ilmaantunut harmituksenaihe ovat kulmakarvat ja niiden harveneminen. Jos mulla olisi rajattomasti rahaa, olisin kirmannut jo hippulat vinkuen microbladingiin, mutta ei pysty laittamaan 400€ vuodessa kulmakarvoihin.


En koskaan 90-luvulla mennyt mukaan nyppimisvillitykseen, josta useimmiten juontavat juurensa nyt aikuisikään ehtineiden harvat tai ohuet kulmat. Olen aina nyppinyt kulmiani hyvin maltillisesti ja pidättäytynyt lähinnä hajakarvojen siistimisessä. Ja siitä huolimatta huomaan, että kulmakarvani ohenevat, harvenevat ja haalistuvat. Ns. häntä puuttuu kokonaan eli käytännössä kulmissa ei ole mitään muotoa luonnostaan.

On ollut pakko opetella tekemään niille jotakin, sillä en pärjää enää pelkällä värillisellä kulmageelillä, johon olen turvannut viimeiset ainakin 15 vuotta.


Apuun ovat tulleet erilaiset kynät, vahat, geelit, mascarat, puuterimaiset kulmatuotteet…oikeastaan olen kokeillut ihan kaikki saatavilla olevat tuotevaihtoehdot. Vähitellen kulmien piirtäminen muotoonsa alkaa sujua edes jotenkin, mutta aamulla vaivalla värkätty tulos ei ole kestänyt iltaan saakka.
Taas tarvittiin järeämpiä keinoja. Tutun luottotuotteeni Lumenen kulmageelin tehot eivät riitä enää ja hiljattain ostamani Maybellinen kulmamascara oli vaaleimmassakin sävyssä turhan tumma, vaikka tykkäsin sen inasen tuuheuttavasta lopputuloksesta ja pitoakin oli kivasti.
Harmi, ettei sitä ole saatavilla värittömänä.
Ajauduin Kicksiin, jossa mulla oli kaksi vaihtoehtoa. Anastasian Clear Brow Gel, joka on yleisesti hyvänä ja pitävänä tuotteena tunnettu ja toisena vaihtoehtona uudempi tulokas The BrowGal. Hintaeroa näillä kahdella oli vitosen verran The BrowGalin hyväksi (ovh. 19,90€) ja uteliaisuuttani nappasin sen mukaani, koska tuotteet vaikuttivat varsin identtisiltä ja mun teki mieli kokeilla jotakin, josta ei ole juurikaan kirjoitettu blogeissa.

Kookkaasta pakkauksesta huolimatta sisältöä on saman verran kuin esim. Lumenessa, eli 5ml.


Vedenkestävä geeli on hitusen ”venyvää” kun harjan ottaa ulos hylsystä ja harja melko kookas mutta ihan kätevän mallinen.

Ja voi kyllä, nyt pysyy! Kulmat jäävät hiukan tönköiksi, mutta se ei häiritse ollenkaan eikä sitä edes tunne kuin koskettamalla niitä.

Tämä on nyt se kohta, jossa en näköjään voi säästää, vaikka mielelläni pyrinkin etsimään kosmetiikassa edullisia tai keskihintaisia vaihtoehtoja. Jos haluan, että kulmat pysyvät jiirissä koko päivän, pitää unohtaa ne huokeammat vaihtoehdot, sillä aika montaa kokeiltuani ei mikään yllä vastaavalle tasolle. Onneksi geeli on käytössä aika pitkäikäinen eikä näitä tarvitse yhtenään olla ostelemassa.

Oppia ikä kaikki.

Mitäs teidän kulmille kuuluu?

Hajuvesityöpajassa

Helsingin Kaupunginmuseo järjesti aiemmin tänä vuonna Max Perttulan luotsaaman hajuvesityöpajan. Silloin pohdiskelin osallistumista, mutta koska kukaan ei innostunut lähtemään kaveriksi, asia unohtui. Nyt maaliskuussa järjestettiin toiveuusintana muutama työpaja lisää ja blogikollega Funky and Fifty ehdotti osallistumista. Olin heti jutussa mukana ja kun ilmoittautumislinkki aktivoitui, kumpikin oli naputtamassa ilmoittautumista tasan sillä kellonlyömällä. Harmillisesti kävi niin, että mulle irtosi paikka, mutta F&F jäi varasijalle:( Harkitsin sen vuoksi itsekin peruvani, mutta ”yleisön painostuksesta” osallistuin kuitenkin työpajaan. Materiaalimaksu oli 15€, ei siis mitään tyyristä lystiä ollenkaan.

Ja eihän se turha reissu ollut, vaan mielenkiintoinen puolitoistatuntinen tuoksujen maailmassa.


Tuoksun valmistaminen oli jännää puuhaa. Homma lähti käyntiin siten, että meillä oli lääkemitta, jossa oli 5ml hajusteetonta silikoniöljyä ja siihen lisättiin ensin latvatuoksu, sitten runkotuoksu ja lopuksi pohjatuoksu.


Tuoksurungon valmistuttua sitä alettiin modifioimaan omien mieltymysten suuntaan pienellä pipetillä tippa kerrallaan.


Mä tietenkin lähdin ihan väärällä tavalla liikkeelle. Kuvittelin, että enemmän on parempi, ja kaatelin kuppiin ronskisti maksimimäärät jokaisesta kolmesta pullosta. Viisaampaa olisi ollut käyttää malttia ja mennä ensin minimillä ja sitten lisätä. Jossain vaiheessa näytti siltä, että poistun tilaisuudesta 10 litran ämpärin kanssa, koska tuoksun määrä kupissa lisääntyi samaan tahtiin otsani hikikarpaloiden kanssa. Jos olisin malttanut säätää tuoksua pikkuhiljaa, tippa kerrallaan, se ei ehkä olisi lähtenyt kehittymään aivan väärään suuntaan jonka vuoksi jouduin tekemään aika ison korjausliikkeen ja lisäämään runkotuoksua reilusti.


Työvaiheissa sinänsä ei ollut oikein mitään kuvattavaa. Nesteitä tiputeltiin kuppeihin pulloista ja pipeteistä, joten kuvallinen anti jää vähän vähäiseksi. Pöydällä näkyvissä pikkuriikkisissä pulloissa on ”koristeluun” tarkoitettuja tuoksutippoja mm. vesimäistä sitruksista vivahdetta tuovaa tai karamellisoitua sokeria, joka antaa tuoksulle mausteisen ja makean gourmand-vivahteen.


Valmiit tuoksut pullotetiin ja halutessaan ne sai vielä pakata itse koristeltavaan paperipussiin. Tuoksuille sai tietenkin keksiä nimen, mutta oma tuotokseni on toistaiseksi nimetön rassukka. Kyseessä on todellakin täysin uniikki ja ainutlaatuinen tuoksu, koska en osaisi enää valmistaa sitä uudelleen, vaan se syntyi ihan vahingossa yrityksen ja erehdyksen kautta:D
Vieressäni ollut nainen kirjasi ylös jokaisen tuoksuun laittamansa tipan, mutta arvatkaa olinko mä niin fiksu. Aivan oikein; en tietenkään ollut.


Hajuvesityöpaja oli mielenkiintoinen kokemus. Olisin ehkä toivonut hieman enemmän tietoa eri tuoksukomponenttien käyttäytymisestä tuoksua valmistettaessa, mutta käytettävissä oleva aika oli siihen liian lyhyt. Lisäksi pyyhkeitä on pakko antaa pöytien järjestelystä. Tuoleja ei ollut, joten porukka oli lattialla polviseisonnassa ja sen seurauksena pöytien ympärillä oli vaikea liikkua. Tilaa olisi ollut käytössä enemmänkin ja tarkka pipettityöskentely olisi sujunut mukavammin istuen eikä niin, että joku kulki koko ajan selän takana. Motitin vielä itseni perimmäiseen nurkkaan josta oli tosi hankala päästä pois.


Valmiissa tuoksussa tuntuu tällä hetkellä alkutuoksuna hyvin mausteiset ja puiset elementit, jotka kevenevät nopeasti tuoden esiin kukkaisemmat vivahteet. Sydäntuoksu on vesimäinen, pehmeä ja puuterinen. On jännä nähdä, mihin tuoksu vielä kehittyy kun siitä jo tässä vaiheessa nousee esiin näin paljon erilaisia piirteitä. Jossain vaiheessa prosessia tuoksussa nousi hyvin voimakkaasti esiin orvokki ja jos olisi lopettanut kehittelyn siihen, olisi voinut tuoksua Guerlainin meteoriiteille:)

Helsingin Kaupunginmuseoon pitää muuten käydä tutustumassa ihan erikseen ja ajan kanssa, uudet tilat olivat hienot ja kiinnostavat. Laitan to do-listalle ja menkäähän tekin, jos ette ole jo käyneet.

Hyvä flow jaloille

Vaikka ihonhoito lähes kaikissa muodoissaan on mulle tärkää, on silti muutamia juttuja, joihin joudun pakottamaan itseni. Yksi niistä on jalkojen rasvaus, joka on yksinkertaisesti tylsää ja jopa jossain määrin ärsyttävää, etenkin, jos illalla jalat rasvattuaan tajuaa, että on vielä pakko mennä vessaan. Tai jos jalkavoide imeytyy huonosti, sotkee lakanat ja tuntuu jaloissa kylmältä.
Onneksi on tuotteita, joilla saa ikävästä puuhasta tehtyä monin verroin miellyttävämpää.


Voiko joku muka vastustaa piparminttua? Minä en ainakaan ja jos tuotteessa on vielä kosteutustehoja mukavasti ja se on kotimaista käsin valmistettua luonnonkosmetiikkaa, niin kyllä kiitos! Ja selkeyden vuoksi mainittakoon vielä, että nyt nähtävä voide ei tunnu kylmältä, tahmealta tai sotke lakanoita:)

FLOW Kosmetiikan tuotteet valmistuvat Hyvinkäällä ja täyttävät sertifioidulle luonnonkosmetiikalle asetetut kriteerit, mutta pienelle ja vain kotimaassa toimivalle valmistajalle kalliin sertifikaatin hankkiminen on ymmärrettävästi kustannuskysymys. Tuotteet ja kaikki niiden sisältämät ainesosat ovat eläinkokeettomia ja pakkaukset mahdollisimman kierrätettäviä.

Piparminttu Jalkavoin kantavana voimana on luomuviljelty kosteuttava shea- eli karitevoi ja raikkaan piparmintun lisäksi se sisältää jalkojen verenkiertoa edistävää ja siten turvotusta vähentävää sypressiöljyä. Jalkavoin koostumus on kiinteähkö ja lohkeava, mutta se sulaa nopeasti käsissä ihon lämmön vaikutuksesta. Lopun voiteen olen sivellyt käsille ja etenkin kuivuuttaan nariseville kynsinauhoille. Tuoksu on huumaavan ihana ja voide imeytyy varsin vikkelästi.

FLOW Kosmetiikan tuotteita voi ostaa mm. merkin omasta nettikaupasta ja vaikkapa Hyvinvoinnin tavaratalosta, jossa kaikki FLOW-tuotteet saa -20% alennuksella 20.3. asti koodilla FLOW11
Pakkauskoko on reilu 150ml ja normaalihinta parinkympin paikkeilla ostopaikasta riippuen. Mulla on testattavana parhaillaan muitakin FLOW-tuotteita, joihin palaan myöhemmin.

Mahtavaa viikonloppua, ystävät! Mulla on tänään jännää tiedossa, kun menen hajuvesityöpajaan, josta toivottavasti saan kirjoitettua teillekin luettavaa. Hauskasti menee nyt nää viikonloput kosmetiikkatuotteita valmistaessa:)


Tuote saatu pr-näytteenä. Postaus sisältää mainoslinkin, jonka kautta tehdyistä ostoista kertynyt komissio käytetään blogin palvelinkulujen kattamiseen.